Julkaistu 29.09.2021

Jaa

Vieraskynä

Jenni Hakkarainen, Lidl Suomi: Ruokahävikin torjunta on selvää säästöä yritykselle, ympäristölle ja asiakkaalle

Ruokakaupalle ruoan päätyminen jonnekin muualle kuin lautaselle on vastoin sekä liiketoimintamallia että vastuullisuusstrategiaa. Ruoka kun on yksinkertaisesti liian arvokasta hukattavaksi. Jokaista ruokakiloa kohden on tarvittu maata, vettä, energiaa ja työtunteja. Ruoan tuottamisen takia on siis kuormitettu ilmastoa ja käytetty luonnonvaroja. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmaston suojelu ovat kaksi Lidl Suomen vastuullisuusstrategian kuudesta painopisteestä, joiden eteen olemme sitoutuneet työskentelemään. Ruokahävikin torjunta on siis strategiamme mukaista, mutta luonnollisesti myös taloudellisesti kannattavaa. Miksi kukaan haluaisi heittää rahaa roskiin?

Aina ruokahävikiltä ei voi kuitenkaan välttyä – kaupassa hävikin torjuminen on jatkuvaa tasapainoilua sen kanssa, että tuotteita on hyllyssä juuri sopivasti eli ei liikaa tai liian vähän. Meidän täytyy kuitenkin tähdätä siihen, että ruokahävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Ja tätä varten tarvitsemme kunnolliset mittarit. Lidl Suomessa seuraamme ruokahävikkiä monilla eri mittareilla, mutta yksi olennaisimmista on ruokahävikkiasteemme.

Olemme asettaneet tavoitteeksi pitää ruokahävikkiasteemme jatkuvasti alle 1,5 prosentissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta ruokakilosta enintään 15 grammaa päätyisi biojätteeseen. Tilikaudella 2020 onnistuimme painamaan hävikkiasteemme 1,3 prosenttiin, mikä onnistui yhdistelemällä hyvää perustekemistä ja tehokkaita uusia ideoita.

Lidlin ruokahävikin torjunnan ABC

Lidlissä ruokahävikintorjunta lähtee perusteista. Tilausten suunnittelu pitää hoitaa fiksusti, jotta myymälöihin tilataan aina sopiva määrä tuotteita. Tässä meitä auttaa kompakti, noin 2 500 tuotteen vakiovalikoima, johon olemme asiakkaalle valmiiksi valinneet markkinoiden parhaat tuotteet. Menekin ennakointi on helpompaa, kun vaikkapa jogurtteja on hyllyssä kymmeniä eikä satoja.

Myös nopea kierto edesauttaa hävikin hallintaa. Toimitamme myymälöihin tuoretta tavaraa ja täydennyksiä joka päivä, jotta tuotteet eivät seiso turhaan varastossa. Kun tuotteet saapuvat myymälöihin, ne ottaa vastaan osaava ja koulutettu henkilökunta.

Koulutamme työntekijämme muun muassa käsittelemään lämpötilasäädeltyjä tuotteita oikein, huomioimaan tuotteiden päiväykset ja seuraamaan jatkuvasti hedelmien ja vihannesten tuoreutta. Jokaisessa myymälässä työskentelee aina koulutettu tuoreusvuorolainen, jonka tehtävänä on tasaisin väliajoin seurata heviosaston tuoreutta.

Kun tuotteen viimeinen myyntipäivä lähestyy, tuote saa kylkeensä alennustarran. Emme aikaile tuotteiden alentamisessa, jotta myös alennustuotteen ostajalle jää aikaa käyttää ostamansa tuote eikä ruokahävikki siirry kaupasta kotiin. 

Hukka-ale käytössä kaikissa myymälöissä

Ruokahävikin torjunnassa tarvitaan perustekemisen lisäksi uusia ideoita ja keksintöjä. Lidlissä niitä on lähdetty hakemaan sieltä, mistä saamme irti suurimmat vaikutukset. Kaupassa syntyy määrällisesti eniten hävikkiä tuoretuotteista, kuten hedelmistä, vihanneksista ja leivästä. Siksi otimme syksyllä 2019 käyttöön hukka-alen. Hukka-alessa myymme pikkurahalla eilisen paistopisteleipää sekä kolmen kilon laatikoissa hedelmiä ja vihanneksia. Hävikkihevilaatikoihin kootaan sellaisia tuotteita, jotka ovat edelleen täysin syömäkelpoisia mutta jotka eivät pienten ulkoisten virheiden takia enää kelpaa täydellä hinnalla myytäväksi. Hukka-ale ja sen hävikkihevilaatikot ovat käytössä kaikissa yli 190 myymälässämme.

Hukka-alen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Sen avulla olemme paitsi pienentäneet omaa hävikkiastettamme, myös yhdessä asiakkaidemme kanssa pelastaneet tuhansia kiloja ruokaa hävikiltä. Vuonna 2020 asiakkaamme ostivat 5,9 miljoonaa kiloa hukka-alea ja punalaputettuja alennustuotteita. Tästä on koitunut säästöä sekä ympäristölle, meille yrityksenä että asiakkaalle.

Yksikään ruokagramma ei päädy Lidlistä kaatopaikalle. Myymälöistämme lahjoitetaan vanhenemassa olevia elintarvikkeita ruoka-apua jakaville järjestöille, ja lopuksi kaikki biojäte käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Eteläisessä Suomessa voi esimerkiksi bongata biokaasurekan, joka kulkee myymälöidemme biojätteestä valmistetulla biokaasulla.

Jokainen ruoanmuru on hyödynnettävä, koska ruoka on liian arvokasta hukattavaksi.

Jenni Hakkarainen
vastuullisuusasiantuntija
Lidl Suomi