Julkaistu 01.03.2021

Jaa

Vieraskynä

Liisa Rohweder, WWF Suomi: Yritysvastuun tekojen vuosi on käynnistynyt

Luonnon ja ilmaston supervuosi on käynnistynyt. Vuotta 2021 kuvaavat monet ympäristön kannalta tärkeät päätökset. Luonnon köyhtyminen ja ilmastokriisi vaativat päättäjiltä ratkaisevia askelia, kun YK:n kansainvälinen biodiversiteettisopimus uudistetaan ja Glasgow'n ilmastokokouksessa on tarkoitus tehdä päätöksiä ilmastokriisin torjumiseksi. Nyt tarvitaan nopeaa suunnanmuutosta ja yhteistyötä, jotta voimme ratkoa meitä kaikkia koskettavat ympäristökriisit.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Nykyinen tapamme hyödyntää luontoa muodostaa suuren uhan niin terveydelle, taloudelle kuin globaalille tulevaisuudelle. Luontokato ja elinympäristöjen tuhoutuminen kasvattavat eläinperäisten tartuntatautien riskiä. Jopa 60–70 prosenttia ihmisille tulleista infektiosairauksista on peräisin eläimistä ja suurin osa villieläimistä. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia onkin muistutus rikkoutuneesta suhteestamme luontoon. Nyt on aika määritellä suhteemme luontoon uudestaan.

Yritykset ovat ratkaisujen etsimisessä keskeisessä roolissa, jotta kestävyysmurros saadaan aikaan nopeasti. Tietoisuus luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen riskeistä talous- ja liike-elämässä on jo kasvanut: Maailman talousfoorumissa Davosissa julkistetuissa riskiarvioinneissa ilmastoon ja ympäristöön liittyvät riskit ovat viime vuosina täyttäneet kärkisijoja. Luonto ja talous eivät ole erillään toisistaan, vaan ne ovat toisiinsa kietoutuneita. Sir Partha Dasguptan helmikuussa 2021 julkaisema raportti nosti selkeästi esille, että talouden toimijoiden kannattaa jo kannattavuutensa vuoksi ottaa ilmasto ja luontokato tosissaan omassa toiminnassaan. Finanssialan toimijat rahoittajina ja sijoittajina ovat kasvavassa määrin kiinnostuneita yritysten vastuullisuudesta ja edellyttävät kestävyystavoitteiden integroimista yrityksen strategiaan.

Yrityksille on tarjolla useita käytännöllisiä ratkaisuja luonnon, ilmaston ja kestävän kehityksen hyväksi. Esimerkkejä tällaisista ovat:

Science Based Targets -aloite, jonka avulla yritykset voivat sitoutua ja määritellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästötavoitteensa. WWF on yksi SBT-aloitteen taustalla olevista organisaatioista.

WWF:n globaali Forest Forward -metsäohjelma, joka osallistaa yritykset, yhteisöt, hallitukset, rahoituslaitokset ja organisaatiot toimimaan yhdessä WWF:n kanssa metsien kestävän käytön ja suojelun puolesta.

Mandatum Lifen ja WWF Suomen yhdessä laatima ilmastovastuullisen sijoittamisen opas, joka nostaa esiin asioita, joihin ilmastokestävyyttä tavoittelevan sijoittajan kannattaa sijoitussalkussaan kiinnittää huomioita.   

WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä, joka tarjoaa yrityksille ja organisaatioille mallin, jonka avulla työpaikka voi pienentää ilmastopäästöjä ja tehostaa luonnonvarojen käyttöä.

Suomalainen vesivastuusitoumus, joka haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit niiden arvoketjuissa, huolehtimaan toimipaikkojen ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Haluan kannustaa kaikkia organisaatioita ja yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, josta hyötyvät sekä ihmiset että luonto. Vain yhdessä saamme muutosta aikaan! 

Liisa Rohweder
pääsihteeri
WWF Suomi