Julkaistu 03.02.2021

Jaa

Vieraskynä

Pekka Haavisto: Yritysvastuun merkitys kasvaa

Kun YK:n pääsihteeri Kofi Annan 1990-luvun lopussa teki ehdotuksen Global Compact -aloitteesta, hänen mielessään olivat konkreettiset esimerkit, joissa yritysvastuu, bisneskäytännöt, ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet ja ympäristö kohtasivat. Julkisuudessa puhuttiin paljon ”veritimanteista”, joiden kaupalla rahoitettiin Sierra Leonen sisällissotaa. Alan yritykset ja tuotteiden ostajat eivät halunneet leimaantua verisiin sotatapahtumiin. Oli toimittava.

Muistan hyvin tunnelman 2000-luvun alun joissakin Global Compact -tapaamisissa New Yorkissa: ilma oli sakeana epäilyjä, epäluottamusta, syytöksiäkin. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja poliitikot kohtasivat joidenkin ongelmien ympärillä ensimmäistä kertaa.

Nyt YK:n Global Compact on keskeinen toimija, joka tukee yrityksiä vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä. Global Compact julkisti äskettäin uuden strategiansa vuosille 2021–2023. Se panostaa yhä vahvemmin siihen, että sen yritysjäsenten vastuullisuustyö kehittyy ja ne pystyvät esittämään raportointinsa kautta mitattavia tuloksia vastuullisesta toiminnasta.

Global Compact on myös väline verkostoitumiseen sekä kumppanuuksiin YK-järjestöjen, toisten yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Suomalaisia yrityksiä on ollut mukana ohjelmassa heti sen perustamisesta 2000-luvun alusta asti. Ulkoministeriö on tukenut Global Compactia vuodesta 2008.

FIBS-yritysvastuuverkoston tammikuussa 2021 julkaistun Yritysvastuupulssi -kyselyn mukaan yli 90 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että yritysten työtä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi tulisi säädellä kansainvälisesti.

Tulos on rohkaiseva, sillä kansallisista määräyksistä koostuva vastuullisuussääntelyn tilkkutäkki ei ole houkutteleva kansainvälisesti toimiville yrityksille. EU on tänä vuonna julkaisemassa lainsäädäntöaloitteen yritysten kestävästä hallinnoinnista sekä omaa toimintaa ja arvoketjuja koskevan asianmukaisen huolellisuuden sääntelystä. Tämä on hyvä aloite.

Ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat eivät ratkea ennen kuin käytännöt leviävät kansainvälisesti myös Euroopan ulkopuolelle. Yhteisten sääntöjen tulee koskea kaikkia yrityksiä globaalisti. Yhdenkään yrityksen ei pidä saada ympäristön tai ihmisoikeuksien kannalta haitallista kilpailuetua tunnollisempien yritysten kustannuksella.

YK:n ihmisoikeusneuvostossa yksimielisesti hyväksyttyjen, yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpano on tähän hyvä väline. Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022–24. Tavoitteenamme on päästä vaikuttamaan ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin vahvasti.

Vuosia kestäneet yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat neuvottelut YK:ssa uudesta oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta ovat osoittautuneet vaikeiksi. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n puitteissa erityisesti työmarkkinaosapuolet ovat olleet erimielisiä uuden toimitusketjuihin liittyvän sääntelyn tarpeesta.

Meillä on jo olemassa varsin kattava kansainvälinen sopimusverkosto koskien ihmisoikeuksia, työelämän sääntöjä ja ympäristökysymyksiä. Ongelmana on nykyisten sopimusten ja standardien toimeenpanon puute monessa maassa. Tarvitaan enemmän poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä puutteellisesti standardeja toimeenpanevien kanssa.

Covid-19-pandemia iski voimakkaasti myös kehittyviin maihin ja toimitusketjujen alkupäiden työntekijöiden toimeentuloon. Kriisi ei ole vielä ohi. Pandemia toi olemassa olevia vastuullisuushaasteita yhä selvemmin näkyviin mm. työterveyden ja terveysturvallisuuden osalta.

Yritysvastuun teemat ovat tulleet jäädäkseen, ja niihin liittyy yhä enemmän myös kansainvälistä sääntelyä. Ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset ovat polttavia huolenaiheita nuorempien sukupolvien mielissä kaikkialla maailmassa. Sijoittajat ja kuluttajat tekevät omat sijoitus- ja ostopäätöksensä entistä enemmän vastuullisuuden näkökulmasta.

Yritysten haasteena on pyrkiä mittaamaan ja osoittamaan oma vastuullisuustyönsä entistä tarkemmin. Kannustan yrityksiä hyödyntämään aktiivisesti Global Compactin tarjoamia mahdollisuuksia. Näin voimme yhdessä toimia vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Pekka Haavisto
ulkoministeri