Suoraan sisältöön

Useimmat meistä muistavat vuosien varrelta monen eri yrityksen maineeseen liittyviä kohuja. Ne ovat varmasti vaikuttaneet käyttäytymiseemme. Huonoissa työolosuhteissa tai alaikäisten valmistamia tuotteita ei ole haluttu ostaa, puhumattakaan paljastuneiden ympäristörikosten vaikutuksista pörssikursseihin. Kohut ovat pakottaneet yritykset muuttamaan toimintatapojaan, uudistamaan toimitusketjujaan ja lisäämään avoimuutta viestintäänsä.

Elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa ja ihmiset ovat varsin tietoisia maailman megatrendeistä. Ilmastonmuutos on totta. Sen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa meillä kaikilla on kiire tehdä päätöksiä. On ollut hienoa huomata, että suomalaiset yritykset näkevät vastuullisen ja kestävän toimintatavan mahdollisuutena ja kilpailutekijänä ja siitä on tullut osa arkea enenevässä määrin myös pk-yrityksissä.

Ympäristön, ihmisoikeuksien, toimitusketjun läpinäkyvyyden ja inhimillisten työolojen huomioiminen on nuorissa ikäluokissa jo ehdoton vaatimus. Kysymys ei ole pelkästään kuluttajakäyttäytymisestä. Osaajista käydään kilpailua, joten vastuullisen työnantajan brändi korostuu. ”Tee työtä, jolla on merkitystä” on saanut uuden laajemman sisällön.

Vastuullisuus on arkipäivää kuluttajille, yrityksille, kunnille ja kaupungeille sekä valtiolle. Olennaista on, että ymmärrämme globaalit vaikutukset. Se, mitä omasta ikkunasta näkyy, ei riitä. Suomalainen osaaminen ja teknologia on valjastettava käyttöön isossa mittakaavassa. Sitran johtaja Mari Pantsarin mukaan viidellätoista pohjoismaisella ratkaisulla voitaisiin vähentää yhtä paljon päästöjä kuin Eurooppa tuottaa päästöjä vuodessa. Rahassa mitattuna se on vuositasolla sama kuin maailma käyttää fossiilitukiin yhdeksässä päivässä. Rahasta ei nyt olekaan kysymys, vaan poliittisesta tahdosta.

Tuoreimmassa Talouselämässä (9/2020) on juttu 10 lupaavasta startup-yrityksestä. Se joukko haluaa pelastaa maailman muoviroskalta ja ratkaisee globaaleja ruuantuotannon haasteita. Valintaraatiin kuuluneen pääomasijoitusyhtiön toimitusjohtaja Ilkka Kivimäki kertoo, että yritysten kunnianhimo ja osaaminen on noussut. Tulokset näkyvät isompina rahoituskierroksina ja yritysten skaalautuvuutena. Nopea kasvu- ja kansainvälistymistavoite on itsestäänselvää ja sitä edistää hyvä tiimi, erinomaiset yhteistyökumppanit ja teknologinen edelläkävijyys.

Vastuullisuus ei ole enää vaihtoehto. Sen on oltava keskeinen osa yritysten strategioita. Onneksi muutos on pysyvää ja nopeaa. Yhteistyössä Global Compact Finland -verkoston kanssa uskon vauhdin jatkuvan.



Anne-Mari Virolainen
KTM, kansanedustaja

Jaa kirjoitus