Suoraan sisältöön

Valtioiden ulkorajat ovat kiinni, lentokentät ovat autioita, kansainväliset kokoukset ja työmatkat on peruutettu, autioita konserttisaleja, jääkiekkoareenoita ja urheiluhalleja, tyhjiä konttoreita, kouluja ja leikkipuistoja. Uusi vuosikymmen on alkanut pysäyttämällä ja sulkemalla lähes kaiken. Ihmisiä pyydetään pysymään kotona ja pitämään fyysistä etäisyyttä toisiinsa. Yritykset sulkevat oviaan, ihmisiä lomautetaan. Olemme kuin keskellä scifi-leffaa, jossa ei ole pause-nappulaa eikä pikakelausta. Elämme sisällä koronakriisiä, epätodellisessa epävarmuudessa

Uutiset eri puolelta maailmaa valtaavat kotisohvat ja on vaikea antaa ajatuksissa tilaa muulle kuin koronavirukseen sairastuneelle maailmalle. Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta on monissa kodeissa suuri. Huoli on suuri myös terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydestä. Samaan aikaan huoli herää siitä, miten selviämme tästä taloudellisesti. Millaiset ja miten pitkäkestoiset vauriot tämä terveys-, talouskriisi ja nyt myös sosiaalinen kriisi jättää maailmaamme.

Valtiot ovat nopeilla päätöksillä sulkeneet rajojaan estääkseen ihmisten liikkumisen ja taudin leviämisen. Monilla toimialoilla kauppa ja tavaroiden liikkuvuus on pysähdyksissä. Elintarvikkeet ja lääkkeet onneksi liikkuvat ja verkossa kauppa käy kiivaasti. Kauppasotaa käydään viruksen kannalta kriittisistä suojavälineistä. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti, että niin ihmisten kuin yritysten on ollut vaikeaa pysyä perässä. Kukaan ei ole voinut varautua arkeemme syöksyneen kriisin vaikutuksiin. Toisaalta uusi tilanne tuo uusia tarpeita ja uusia liikeideoita. Onneksi nokkelimmat osaajat kehittelevät uusia palveluja kriisin keskellä elävien tarpeisiin.

Ihmiset ja valtiot käpertyvät sisäänpäin ja huolehtivat vain omasta selviytymisestään kriisin keskellä. Uutisia eri valtioiden tautitilanteen kehittymisestä seurataan kiivaasti, mutta apua ei naapurille EU:ssa ole juuri tarjottu. Suljetut rajat ovat voimakkaita muureja kriisin keskellä. EU on hiljentynyt.

YK on ollut näkyvä äänitorvi ja globaali vastuunkantaja kriisin keskellä. Maailma seuraa WHO:n koronasuosituksia ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on viime aikoina lausunut huoltaan koronatilanteesta koko maailman puolesta. Jonkun on nyt huolehdittava, että globaali ääni kuuluu kriisin keskellä muistuttaen kansainvälisistä sopimuksista, kuten ihmisoikeuksista ja ympäristösopimuksista. Kansainväliset valtioiden kesken sovitut julistukset eivät saa unohtua vakavan terveyskriisin keskelläkään. Niiden tarkoitus on suojella meitä jokaista, erityisesti kaiken heikoimmassa asemassa olevia kriisin keskellä.

Jonkun on myös otettava johtajuus, että maailma lähtee oikeaan suuntaan kriisin laannuttua. Maat toipuvat kriisistä eri tahdissa ja talouden toipuminen eri valtioissa kriisin jälkeen vie pitkään. Toiset nousevat nopeammin, kuten Kiina, joka jo asemoi itseään uudelleen globaalina toimijana. Euroopan äänen soisi kuuluvan vahvemmin.

Koronakriisi on opettanut meille, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on edettävä. Vauhtia on parannettava. On tärkeää, että kaikkialla valtiot ja yritykset lisäävät sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta sekä työtään uusien terveysuhkien torjumiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Agenda 2030-julistukseen ovat kaikki maailman maat jo kerran sitoutuneet vuonna 2015. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovatkin kestävälle kasvulle erinomaisen pohjan. Globalisaation osaoptimoinnilta ei vältytä, mutta sitä voitaisiin vähentää keskittymällä aiempaa vahvemmin kansainväliseen yhteistyöhön ja kestävään kasvuun. Globalisaatiosta olisi luotava parempi versio. Vastuullisuudelle on valtava tarve kriisin keskellä ja sen jälkeen.

Kirjoitus julkaistu aiemmin maaliskuussa Verkkouutiset, nyt muunneltuna.



Lenita Toivakka
Pääsihteeri
Global Compact Network Finland

Jaa kirjoitus