Suoraan sisältöön

https://globalcompact.fi/blogikirjoitukset/petteri-taalas-ilmastonmuutos-on-yrityksille-uusi-mahdollisuus

Ilmastonmuutos on ollut viime vuodet ennen näkemättömällä tavalla hallitusten, kansalaisten ja myös kasvavassa määrin yritysten mielissä. Aiemmasta meteorologien sisäpiirien salaisuudesta on tullut valtavirtaa. Tämä on näkynyt muun muassa Euroopan Unionin Green Dealina tai Suomen hallituksen kunnianhimoiseksi tituleerattuna ilmasto-ohjelmana. Samoin useat kansainväliset yritykset ja investoijat ovat panostamassa asiaan.

llmastonmuutos on käynnissä ja kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Maailman keskilämpötila on noussut 1.1 astetta sitten vuoden 1850. Hiilidioksidipitoisuus on noin 150 % korkeammalla kuin ennen teollistumista, maksimissaan kolmeen miljoonaan vuoteen. Valtamerien pinta on noussut 26 cm, ja nousu on kiihtymässä muun muassa Grönlannin jäätikön sulamisen voimistuttua. Arktisen merijään massasta on huvennut kolme neljäsosaa viimeisten 30 vuoden aikana, ja alue saattaa olla syyskesäisin jäätön 2040-luvulla.

Tulvien, helleaaltojen, kuivuusjaksojen, metsäpalojen ja voimakkaimpien trooppisten myrskyjen määrät ovat kasvussa, ja sään aiheuttamat taloustappiot ovat moninkertaistuneet sitten 1980-luvun. Ihmishenkiä on menetetty jopa Euroopassa. 2003 elokuun helleaalto johti Keski-Euroopassa arviolta 75 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan. 2010 heinä-elokuun helleaallon ja maastopalojen savujen seurauksena menehtyi Venäjällä 50 000 ihmistä, Suomessa arviolta 500. Säätilat vaihtelevat pääosin luonnollisista syistä, mutta äärisäitä havaitaan entistä useammin ilmaston muuttuessa.

Parhaillaan käynnissä oleva koronakriisi lisännee kuolleissuutta noin vuoden aikaskaalassa, ja johtanee 2-3 vuoden taloustaantumaan. Jos epäonnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa, tulemme kokemaan sekä ihmisten elinlosuhteiden heikkenemistä että taloustappiota jopa satojen vuosien ajan. Tätä isompaa ongelmaa kannattaa ryhtyä torjumaan samalla tarmolla, millä maat satsaavat pandemian vaikutusten hillitsemiseen. Hyvä uutinen on, että muutos voidaan tehdä pienillä muutoksilla ihmisten arjessa, ja tarvittavat taloudelliset satsauksetkin ovat kohtuullisia.

Hallitusten tehtävänä on luoda raamit siirtymiseen fossiilipohjaisesta maailmasta ilmastokestävään maailmaan. Useat maat suunnittelevat koronan jälkeisten elvytysinvestointien suuntaamista ilmastomyönteisiin kohteisiin. Ilmastohaastetta ei kuitenkaan ratkaista julkisen sektorin rahoituksella, vaan yritysten ja kuluttajien toimesta.

Yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin stabiileja investointinäkymiä, jotta ilmastomyönteistä liiketoimintaa syntyy. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on myös mahdollisuus. Tästä hyvä esimerkki on Nesteen kannattavin liiketoiminta, uusiutuvat polttoaineet. Raahen hiilivapaa terästuotanto on myös mielenkiintoinen suunnitelma. Yrityksen ilmastomyönteisyys on myös etu kilpailtaessa pätevästä työvoimasta. Etenkin nuorille osaajille eettiset näkökohdat painavat työpaikkaa valittaessa ja siihen sitouduttaessa.

Kuluttajat ovat myös eräs keskeinen joukko ilmastoratkaisujen takana. Olemme jo kokeneet terveysbuumin ruokavalion ja liikunnan suhteen. Ilmastotietoisuuskin on  kasvussa niin ruokavalion, liikkumisen, matkailun kuin asumisen aloilla. Kuluttajille houkuttelevimmissa ratkaisuissa voidaan säästää rahaa, edistää omaa terveyttä ja tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Näitä ovat vaikkapa vähäpäästöiset autot, rakennusten energiatehokkuus, ruokavalio ja kevyen liikenteen suosiminen. Myös tuotteiden hiilijalanjälki kiinnostaa kasvavassa määrin.

Keinot ilmasto-ongelman selättämiseksi ovat olemassa, nyt tarvitaan ponnekasta toimeen ryhtymistä. Koronakriisiin verrattuna lääkkeet ovat siedettäviä, ja luovat uusia businessmahdollisuuksia. Suomalaisella osaamisella on tässä annettavaa, myös osana YK:n Global Compactia.



Petteri Taalas,
professori, pääsihteeri
Maailman Ilmatieteen järjestö, WMO

Jaa kirjoitus