Suoraan sisältöön

Koronakriisi on asettanut meidät historiallisen haasteen eteen. Ihmiskunnan on muutettava toimintaansa, jotta olemme paremmin suojattuja niin pandemioilta kuin ilmastokriisiltäkin. Luonnonvarojen ylikulutus, luonnon tilan kaventuminen ja eläinten huonot olot aiheuttavat erilaisia riskejä myös tulevaisuudessa.

Jos jatkamme elämistä ja kuluttamista tavalla joka ei ota huomioon planeetan kantokykyä, on tulevaisuutemme täynnä uusia kriisejä, jotka eivät mittasuhteiltaan jää jälkeen koronaviruksen yhteiskunnille aiheuttamasta kriisistä. Päinvastoin, kyse voi olla pitkäaikaisista ja koko talouden perustaa murentavista kriiseistä. Siksi on järkevää nyt yhtä kriisiä ratkaistaessa tehdä se tavalla, joka ehkäisee myös tulevia kriisejä. Siksi talous on asettava luonnon kantokyvyn rajoihin.

Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaavat kaikkea meille rakasta ja arvokasta. Nykyinen elämäntapamme köyhdyttää maaperää, tuhoaa lajeja ja ja elinympäristöjä. Näin ei voi jatkua.

EU on maailman suurin talous, ja yli 500 miljoonalla asukkaallaan merkittävä kuluttaja. EU:n kuluttajien valintojen ja yritysten toimien seurauksena aiheutuu paljon kuormitusta luonnolle myös EU:n ulkopuolella: ruoantuotanto, kulutushyödykkeet ja esimerkiksi matkailu aiheuttavat haittaa ympäristölle. Hakatut sademetsät, pikamuoti, turistien tuhoamat rannat Thaimaassa, lentämisen ilmastopäästöt.

Yrityksillä on siis paljon valtaa ja mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi. Meidän on kannettava vastuumme ja saatava aikaan suuria muutoksia tuotantomenetelmissämme ja kulutustottumuksissamme, sekä puututtava kestämättömään maankäyttöön ja kalastukseen.

Metsät ovat keskeisessä roolissa biodiversiteetin suojelemisessa. Ne peittävät 30 % maapallon maapinta-alasta, ja tarjoavat elinympäristön 80 % maapallon lajeista. Vuosi sitten Euroopan komissio antoi tiedonannon, jossa kiinnitettiin huomiota EU-maiden – yritysten ja kuluttajien sekä EU-lainsäädännön – rooliin globaalin metsäkadon edistäjänä. Euroopan unioni on vastuussa 10% metsäkatoa aiheuttavista tuotteista.

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota hyväksymään yhdenmukaisen määritelmän tuotteille, jotka eivät aiheuta metsäkatoa. Tarvitsemme selkeät pakkausmerkinnät, kattavat materiaali- ja valmistustiedot ja avoimuutta kulutustavaroiden tuotantoketjuissa. Kestävien tuotteiden valitseminen tulee tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi.

Kiertotalous on yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista lähivuosina vihreän kehityksen ohjelman vauhdittamisessa. Kiertotalouden edistäminen kaikessa sääntelyssä on myös iso mahdollisuus elinkeinoelämälle. Tekstiiliteollisuudelta ja muovin käytöltä on viime aikoina alettu vaatimaan entistä korkeampia ympäristövaatimuksia ja tämä suunta jatkuu. Tämä pätee myös teollisen mittakaavan investointituotteisiin: kun EU jatkossa edellyttää esimerkiksi kierrätetyn tai kierrätettävän materiaalin käytön lisäämistä vaikkapa autoteollisuudessa tai rakentamisessa, kannustaa se teollisuutta näiden kestävämpien menetelmien käyttöönottoon. Tällainen ympäristösääntely lisää myös Suomen ja Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, koska meidän teollisuudellamme on hyvät teknologiset valmiudet kilpailijoihinsa verrattuna näiden kestävämpien tuotteiden valmistamiseen.

Yritysten tulisi tehdä aloitteita ympäristövastuun lisäämiseksi ja ympäristöystävällisten tekniikoiden ja käytäntöjen kehittämisen edistämiseksi. Siitä huolimatta on selvää, että liiketoiminta yksin ei muuta kestämättömiä käytäntöjä, joten tarvitsemme oikeudellisesti sitovia tavoitteita ja vahvempaa luonnonsuojelua. Politiikassa on osoitettava suuntaa kohti kestäviä sääntöjä, ja samalla yrityselämän vastuullisuuden edelläkävijät osoittavat sen olevan mahdollista. Tästä voidaan tehdä positiivinen muutoksen kehä, jossa suomalaisella elinkeinoelämälä voi olla iso ja globaali rooli kestävien ratkaisujen edelläkävijänä. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kasvava julkinen tuki on osa tätä murrosta, jolla kannustetaan yrityksiä uudistumaan. Euroopassa on laaja yhteinen näkemys siitä, että myös koronakriisistä nousemiseen annettavan julkisen tuen on kannustettava talouden viherryttämiseen ja teknologiseen uudistumiseen.

Luonnon hätätilaan vastaaminen ei ole yksinään kuluttajien ja yksittäisten yritysten tehtävä vaan siihen tarvitaan politiikassa tapahtuvaa sääntöjen muuttamista. Silti kestävän ja vastuullisen yritystoiminnan kehittäminen on välttämätön osa tulevaisuuden hyvinvointimme turvaamista. Edelläkävijyys kannattaa ja ruokkii muutosta kestävään talouteen, niin kulutustottumuksissa kuin politiikassakin.



Ville Niinistö
Europarlamentaarikko
Vihreät

Jaa kirjoitus