Suomalaisyritykset erottuvat eurooppalaisessa vertailussa työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä yhteistyössä
Eurooppalaisten UN Global Compact -verkostojen uusi selvitys tarkastelee, miten eurooppalaiset yritykset edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käytännössä. Suomalaisyritykset erottuvat vertailussa erityisesti terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä käytännöissä sekä yhteistyössä julkisen sektorin, järjestöjen ja muiden yritysten kanssa.
European Private Sector SDGs Stocktake 2026 -selvitys julkaistiin 25. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Selvityksessä tarkasteltiin 5 793 UN Global Compactin jäsenyritystä 21 Euroopan maasta.
Yritysvastuuverkostoon kuuluvat yritykset sitoutuvat noudattamaan yritysvastuun kymmentä periaatetta ja raportoimaan vastuullisuustyöstään vuosittain. Raportointi tehdään joko Communication on Progress -raportilla (CoP) tai yrityksen oman vastuullisuusraportin kautta. Selvitys perustuu yritysten vuoden 2025 CoP-raportointiin.
Vuonna 2024 julkaistu ensimmäinen selvitys tarkasteli ennen kaikkea sitä, miten hyvin yritykset tuntevat Agenda 2030 -tavoitteet. Nyt julkaistu selvitys keskittyy siihen, miten tavoitteet näkyvät yritysten käytännön toiminnassa.
Suomi saa vertailun korkeimman pistemäärän YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa 3 (SDG 3), joka koskee terveyttä ja hyvinvointia. Suomen tulos on 83,6 pistettä sadasta, kun Euroopan keskiarvo on 73,6.
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa turvallista ja terveellistä työympäristöä, työntekijöiden terveydenhuoltoa ja sairausajan etuuksia sekä terveysriskien ehkäisyä. Selvityksen mukaan Suomen vahvaa tulosta selittävät hyvät työterveys- ja turvallisuuskäytännöt, korkea tuoteturvallisuus sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Kumppanuuksia koskeva SDG 17 saa koko vertailun matalimman pistemäärän. Euroopan keskiarvo on 22,1 pistettä sadasta, selvästi vähemmän kuin muissa tarkastelluissa tavoitteissa.
Suomen tulos on 29,4 pistettä, mikä on vertailun toiseksi korkein Irlannin jälkeen. Selvityksessä kumppanuuksilla tarkoitetaan yritysten yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yritysten kanssa sekä osallistumista yhteisiin verkostoihin ja hankkeisiin ihmisoikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruptiontorjunnan edistämiseksi.
Selvityksessä esitellään myös kuusi yritysesimerkkiä eri puolilta Eurooppaa. Niiden avulla havainnollistetaan, miten kestävän kehityksen tavoitteita voidaan edistää käytännössä. Yksi esimerkeistä on Kesko, joka on kehittänyt yhdessä Mothers in Businessin kanssa naisille suunnatun johtajuushautomon. Ohjelma tukee vaativissa asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä työskentelevien naisten johtamisvalmiuksia ja etenemistä johtotehtäviin. Esimerkki liittyy sukupuolten tasa-arvoa koskevaan SDG 5:een.
Euroopassa sitoumukset etenevät tekoja nopeammin
Eurooppalaiset jäsenyritykset ovat tehneet laajasti vastuullisuuteen liittyviä sitoumuksia, mutta käytännön toimissa ja seurannassa on vielä kehitettävää.
Ero näkyy erityisen selvästi ilmastotoimissa (SDG 13). Yli 70 prosentilla raportoijista on ilmastositoumus ja yli 75 prosentilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kuitenkin vasta alle 30 prosentilla on ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma tai validoidut päästövähennystavoitteet.
Maiden kokonaispisteet ovat lähellä toisiaan koko Euroopassa. Korkeimmat kokonaispisteet saivat kreikkalaiset, turkkilaiset ja italialaiset yritykset, matalimmat puolalaiset, tanskalaiset sekä sveitsiläiset ja liechtensteinilaiset yritykset.
Selvityksen laatineet maaverkostot suosittelevat yrityksille edistymisen järjestelmällisempää seurantaa, parempaa varautumista ilmastonmuutokseen, uusia kumppanuuksia sekä henkilöstön ja tavarantoimittajien vastuullisuuskoulutuksen lisäämistä.
”Uudet kumppanuudet voisivat auttaa yrityksiä myös toimitusketjujen koulutustarpeissa. Kun toimitusketjussa on tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia koulutettavia toimijoita, kaikkea ei ole mahdollista tehdä yksin”, sanoo UN Global Compact Suomen Lead, Supply Chains & Governance Linda Piirto.
Piirron mukaan yhteistyötä tarvitaan myös sellaisten rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka hidastavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
”Esimerkiksi toimitusketjujen läpinäkymättömyys vaikeuttaa ihmisarvoisen työn edistämistä. Joillakin toimialoilla tähän on vastattu yhteisillä aloitteilla, mutta vastaavaa yhteistyötä tarvittaisiin laajemmin kaikilla toimialoilla.”
Lisätietoja selvityksestä
Selvityksen toteuttivat UN Global Compactin maaverkostot Suomessa, Bulgariassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Turkissa.
Aineistossa on 5 793 yritystä 21 Euroopan maasta. Suomen tulokset pohjautuvat 139 jäsenyrityksen vastauksiin. Selvityksessä käytetyt pisteet kuvaavat sitä, kuinka laajasti yritykset ovat ryhtyneet tavoitteita edistäviin toimiin, eivät sitä, missä määrin tavoitteet on jo saavutettu.
Lisätietoja:
Linda Piirto
Lead, Supply Chains & Governance, UN Global Compact Suomi
+358 50 4112575
linda.piirto@globalcompact.fi
Inka Hyytiäinen
Communications & Marketing Manager, UN Global Compact Suomi
+358505676524
inka.hyytiainen@globalcompact.fi
UN Global Compactista lyhyesti
YK:n yritysvastuualoite UN Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 23 000 organisaatiota yli 160 maasta. UN Global Compactissa mukana olevat organisaatiot ovat sitoutuneet edistämään yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen. www.globalcompact.fi.