Laadukas yritysvastuuraportti kertoo olennaisista vastuullisuusasioista tärkeille sidosryhmille. Sidosryhmien tunnistaminen ja raportoinnin kohdentaminen oikealle kohderyhmälle on hyvän raportoinnin lähtökohta. Raportoitavat asiat valitaan olennaisuusperiaatteen mukaan eli raporttiin sisällytetään yrityksen liiketoiminnan, riskien ja mahdollisuuksien kannalta merkittävät vastuullisuusasiat. Olennaisuus on usein toimialakohtaista.
Tutkimustuloksista huomataan, että raportoinnilla on myös signaaliarvoa – yleensä raportointi heijastelee yrityksen todellista toimintaa ja raporttiin kootaan samoja operatiivisia mittareita millä strategian toteutumista seurataan myös sisäisesti. Jos yritys raportoi yritysvastuusta, yleensä sen vastuullisuusasioita hoidetaan muutenkin hyvin ja vastuullisuus näkyy myös esimerkiksi strategiassa, investoinneissa, rekrytoinneissa ja palkitsemisessa. Joukkoon mahtuu kuitenkin joitakin yrityksiä, jotka yrittävät antaa mahdollisimman positiivisen kuvan. Nykyinen sääntely – tai sääntelyn puute – mahdollistaa valikoivuuden raportoitavien asioiden suhteen. Viherpesu ei kuitenkaan vie pitkälle, sillä puutteet huomataan helposti. Yhtenäisten pelisääntöjen puuttumisen vuoksi raporttien lukutaito korostuu. Itse asiassa kokenut yritysvastuuosaaja lukee yritysvastuuraportteja siinä valossa, että mitä niistä puuttuu.
Raportoidun tiedon pitkä ravintoketju
Sijoittajien kerrotaan olevan yksi olennaisimmista yritysvastuutietojen tarvitsijoista. Potentiaalista sijoituskohdetta tarkastellaan ESG-näkökulmista (Environmental, Social, Governance), eli arvioidaan yrityksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja hyvää hallintotapaa. Vastuullisessa sijoittamisessa otetaan huomioon ESG-tekijät sijoituspäätöstä tehdessä ja arvioidaan ESG-tekijöiden vaikutusta yrityksen tuottoihin suhteessa riskeihin. Paremmat ESG-analyysitaidot auttavat sijoittajaa arvioimaan vastuullisuuden taloudellisia vaikutuksia: sekä riskejä että liiketoiminta- ja tuottomahdollisuuksia.
Ulkopuoliset palveluntarjoajat (esim. MSCI tai Sustainalytics) laativat ESG-reittauksia, joita he myyvät eteenpäin, yleensä suurille instituutiosijoittajille. ESG-reittausta voi ajatella tietynlaisena vastuullisuuden keskiarvona, vähän niin kuin koulutodistuksen keskiarvoa. Reittaustoimistossa käydään läpi tuhansien yritysten vastuullisuustietoja. Yksittäisellä sijoitusorganisaatiolla ei ole resursseja tehdä vastuullisuusanalyysia niin suuresta yritysmassasta. Sijoitusorganisaatiot puolestaan rakentavat sijoitustuotteita, esimerkiksi rahastoja, näiden ESG-reittausten ja/tai oman täydentävän analyysinsa perusteella.
Yritysvastuuraportin lukijoita on monia, ja pelkästään sijoittajien käyttämien ESG-reittausten takana on pitkä ravintoketju erilaisia tiedon analysoijia.
Global Compact hyvän raportoinnin puolesta
UN Global Compact kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen ja siitä raportointiin. UN Global Compactin kymmenen periaatetta tarjoavatkin hyvän lähtökohdan olennaisten yritysvastuuasioiden tarkastelulle. Raportoinnin osalta Compact tukee olemassa olevien globaalien raportointiperiaatteiden kuten GRI:n käyttöä. Erityisesti se kannustaa yrityksiä raportoimaan siitä miten yritykset toteuttavat UN Global Compactin kymmentä periaatetta, myötävaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen ja edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Raportointi on tärkeä viestinnän väline ja tulevaisuudessa sen merkitys tulee kasvamaan sekä lainsäädännöllisten vaatimusten että sidosryhmien odotusten kasvaessa. Laadukas yritysvastuuraportointi on sekä raportoijan että informaation käyttäjän etu, ja UN Global Compact auttaa yrityksiä tässä tavoitteessa.
Hanna Silvola
apulaisprofessori
Hanken
