Antti Rautavaara (UM) ja Anitta Sihvonen (MMM): YK:n vuoden 2026 vesikonferenssi – tulevaisuus rakentuu vedestä

Suomalaiselle vesiosaamiselle on markkinoita ja kysyntää, kirjoittavat ulkoministeriön Antti Rautavaara sekä maa- ja metsätalousministeriön Anitta Sihvonen.

Olemme suomalaisina tottuneet pitämään vettä ja sen saatavuutta itsestäänselvyytenä. Viimeistään tänä kesänä Eurooppaa on herätelty ilmastonmuutokseen veden kiertokulun ongelmina. Ennen kuin ehdimme edes siirtyä syksyyn, tapahtui Nepalissa katastrofaalinen hyökytulva.

Välillä unohdamme, että maailman toisella puolella tapahtuvat asiat ovat yllättävänkin suuressa roolissa suomalaisten ihan tavallisessa arjessa. Jos vuoristojen jäät purkaantuvat tulvina Aasiassa ja sadot siellä heikkenevät kuivien kausien myötä, vaikutukset näkyvät nopeasti ruokakaupoissa ympäri maailman. Talouden ja yhä useammin myös ulko- ja turvallisuuspoliittisten käänteiden takia oma arkemme kohtaa epävarmuuksia.

Tieteen ja tutkimuksen kautta tiedämme, että veden kiertokulku maailman tasolla on jo epätasapainossa. Sateet ja kuivuudet tulevat ennakoimattomasti ja äärevinä.

Maaliskuussa 2023 järjestettiin New Yorkissa historian toinen YK:n vesikonferenssi. Edeltävästä ehtikin kulua 47 vuotta. Tänä vuonna 8–10. joulukuuta on Abu Dhabissa järjestyksessään kolmas YK:n vesikonferenssi.

Olemme Suomena keskeisessä roolissa, sillä toimimme yhdessä Sambian kanssa puheenjohtajana Water for Cooperation -teemassa, joka sisältää rajat ylittävän kansainvälisen yhteistyön, tiedeyhteistyön sekä inklusiivisen vesien hallinnan.

Katsomme Suomena, että Abu Dhabin konferenssilla on kaikki mahdollisuudet olla toivoa herättävä ja onnistunut konferenssi. Se kuitenkin edellyttää erityisesti kolmen asian toteutumista.

Ensinnäkin maailma tarvitsee ylimmälle poliittiselle tasolle, YK:n puitteisiin, pysyvän vesiarkkitehtuurin: varapääsihteeritasoisen erityisedustajan, säännölliset konferenssit ja niistä ulostulona kaikkien maailman maiden kesken neuvotellun loppuasiakirjan.

Toiseksi rajat ylittäviin ja kansainvälisiin vesiasioihin tarvitaan sääntöpohjainen järjestelmä. YK:n vesisopimus vuodelta 1992 luo puitteet ja periaatteet kansainväliselle vesiyhteistyölle, jonka piiriin tarvitsemme lisää valtioita. Lisäksi kaikille valuma-alueille tarvitaan erilliset konkreettiset rajavesistöyhteistyösopimukset.

Kolmanneksi vesialan investointivaje on monumentaalinen. Kansainväliset rahoituslaitokset ovat nostamassa rahoitustaan vesialaan, mutta lisää rahoitusta ja investointeja tarvitaan, ja paljon.

Jos kaikki nämä kolme asiaa saadaan kuntoon, voimme hiljalleen saavuttaa kaikille ihmisoikeudet puhtaaseen veteen ja sanitaatioon.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa yksityiselle sektorille?

Suomalainen vesiosaaminen on kansainvälisesti tunnustetusti hyvin korkeatasoista. Meillä on vahvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, toimivat vesilaitokset sekä yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja mm. veden käsittelyyn, seurantaan, kierrätykseen ja vastuulliseen käyttöön.

Suomalaisten on arvioitu olevan maailman parhaita sanitaatiossa, juoma- ja jäteveden käsittelyssä sekä tekopohjaveden tuotannossa.

Samaan aikaan globaalien vesimarkkinoiden arvo on jo satoja miljardeja euroja, ja myös suomalainen vesiala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tämä kertoo siitä, että suomalaiselle osaamiselle on markkinoita ja kysyntää – ja että meillä on mahdollisuus ottaa entistä vahvempi ja vastuullisempi rooli maailmanlaajuisesti.

Keväällä käynnistetyn Kasvua ja vientiä vedestä -ohjelman tavoitteena on kasvattaa Suomen vesiratkaisujen liiketoimintaa, arvonlisää ja vientiä vuosina 2026–2030. Tavoitteena on myös innovaatioiden ja osaamisen tehokkaampi kaupallistaminen, kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen sekä vesiratkaisujen integrointi teollisuuden arvoketjuihin. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Vesialan yrityksille järjestetään valmennuksia ja kohdevierailuja sisältävä Kiihdytysohjelma.

Suomena haluamme olla mukana luomassa YK:hon järjestelmää, jossa myös meidän etujamme voitaisiin käsitellä luotettavissa rakenteissa ja yhteisillä säännöillä.

Kuten todettua, ovat vesi ja sanitaatio ihmisoikeuksia. Olemalla keskeisesti mukana maailmaa muuttavissa vesiasioissa luomme samalla itsellemme pelimerkkejä pärjätä yhä hankalammin hahmotettavissa olevassa maailmassa ja niissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa, joissa oma asemamme määrittyy.

Viestimme ovat kansainvälisissä vesiasioissa yhteneviä ja me suomalaisena vesiyhteisönä olemme yhdessä näitä viestejä edistämässä maailmalla. Ulkoministeriö kokoaa parhaillaan ilmoituksia halukkuudesta osallistua valtuuskuntaan, aikaa ilmoittautua on 11. lokakuuta saakka. Vaikuttava valtuuskunta tarvitsee yrityksiä tarjoamaan ratkaisuja Abu Dhabiin.

Kirjoittajat:

Antti Rautavaara
Erityisedustaja, kansainväliset vesiasiat
Rauhanvälityskeskus
Ulkoministeriö

Anitta Sihvonen
Projektipäällikkö
Luonnonvaraosasto, Vesitalousyksikkö
Maa- ja metsätalousministeriö