Taru Savolainen ja Maria Sangder: Kestävän kehityksen loppupeli on yhä auki

Huolimatta siitä, mikä on SDG-tavoitteiden seuraava luku, niiden saavuttaminen vaatii yhteistyön jatkamista, kirjoittavat Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Taru Savolainen ja UNGC Suomen pääsihteeri Maria Sangder.

25. syyskuuta juhlistettiin YK:n kestävän kehityksen liputuspäivää. Päivä antaa eri organisaatioille mahdollisuuden osoittaa sitoutumistaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tällä korostetaan koko yhteiskunnan vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen.

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta sovittiin YK:n jäsenmaiden kesken reilu kymmenen vuotta sitten. Se koostuu 17 kestävän kehityksen tavoitteesta. Olemme aikataulussa jo reilusti yli puolenvälin, ja esimerkiksi digitalisaatio- ja terveystavoitteissa on edistytty. Useimpien tavoitteiden osalta kaivataan kuitenkin ripeää loppukiriä.

Annaleena Baerbock, YK:n viimevuotisen yleiskokouksen puheenjohtaja, vertasi tilannetta jalkapallo-otteluun, jossa mitä vain voi tapahtua loppumetreillä. Kestävyystyötä vauhdittamalla lopputulokseen voi siis vielä vaikuttaa.

Hyvät uutiset ovat, että tavoitteita pidetään pinnalla ja halutaan edistää. Heinäkuun vuotuisessa YK:n Korkean tason kestävän kehityksen seurantakokouksessa eri maat raportoivat edistyksestään ja osoittivat vahvaa tukea tavoitteiden toimeenpanolle sekä etsivät aktiivisesti erilaisia kumppanuusmuotoja toimeenpanoa vauhdittaakseen.

YK:n pääsihteerin vuosittaisen kestävän kehityksen tavoitteiden raportin perusteella voi helposti huomata globaalin toimeenpanon laahaavan kaukana jäljessä aikataulusta. 139 tavoitteesta, joiden pidemmän aikavälin kehityksestä on saatavilla luotettavaa seurantatietoa, noin 36 prosenttia on edistynyt tavoiteajassa tai edes kohtalaisesti. Kuitenkin noin 15 prosentissa on vajottu jopa alle vuoden 2015 lähtötason. Esimerkiksi globaali ruokaturva ja veden saatavuus ovat heikentyneet huomattavasti.

Olemme tähän mennessä saaneet olla ylpeitä SDG-tavoitteiden edistämisestä Suomessa. YK:n yhteydessä toimivan Sustainable Development Solutions Network -think tankin vuosittaisessa maavertailussa sijoituimme jo kuudetta kertaa YK:n jäsenmaiden kärkeen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Työtämme ovat tukeneet erityisesti vahva keskinäinen luottamus ja yhteishenki, hyvät rakenteet, luottamus tieteeseen ja tutkimukseen sekä laajasti yhteiskuntaa osallistava yhteistyö.

Meillä on vielä tekemistä etenkin ympäristökestävyyteen, sukupuolten tasa-arvoon, ylikulutukseen ja toimintamme kielteisiin ulkoisvaikutuksiin liittyen, kuten Suomen kolmas vapaaehtoinen maaraportti YK:lle viime vuodelta kertoo. Kielteiset ulkoisvaikutuksemme ovat myös SDSN:n maavertailussa suuret.

YK arvioi, että SDG-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi vuosittain noin 5–7 biljoonan dollarin investointeja. Summa vastaa noin viittä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tosiasiassa viivyttelyn hinta on huomattavasti suurempi kuin investointien kustannukset.

Vaikuttavaa kestävyystyötä tehdään kunnissa ja kaupungeissa, järjestöissä, yrityksissä, kouluissa ja oppilaitoksissa, osana arkeamme. Valtioilla on kuitenkin vastuu johtaa työtä omalla esimerkillään. Niiden tulee mahdollistaa, ohjata ja kannustaa kestävän kehityksen edistämiseen lainsäädännöllä sekä monipuolisin ohjauskeinoin.

Yritykset ovat merkittäviä kestävyyden toimeenpanon kannalta. Vastuullisuudella on vahva ja todistettu liiketoiminnallinen etu. Se vahvistaa yrityksen arvoa sekä pienentää riskejä. Vastuullisuustyö rakentaa toimintaa, joka on tulevaisuudenkestävää niin yritysten, planeetan kuin yhteiskunnankin kannalta. Kestävyyden laiminlyönti ei ole yritykselle pitkällä tähtäimellä kannattavaa.

Monet suomalaiset yritykset peilaavatkin vastuullisuustyötään kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tunnistavat näin konkreettiset mahdollisuutensa edistää niiden toteutumista.

Tavoitevuoden lähentyessä ajatukset kääntyvät väistämättä jo tulevaan. Huolimatta siitä, mikä on SDG-tavoitteiden seuraava luku, niiden saavuttaminen vaatii yhteistyön jatkamista. Menestys aikaisemmissa otteluissa ei takaa vielä kauden voittoa. Tämä on totta sekä meillä Suomessa että maailmalla.

Toivoa ei voi siis menettää nyt, vaan voimat täytyy laittaa yhteiseen loppukiriin. Tähän tarvitaan kaikkia.

Kirjoittajat:

Taru Savolainen, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri

Maria Sangder, YK:n yritysvastuualoite UN Global Compact Suomen pääsihteeri