7 asiaa, mitä yritysten tulee tietää COP30-ilmastokokouksesta

Mitä suomalaisyritysten tulee tietää YK:n ilmastokokouksen lopputuloksista? Mitä tapahtui kulisseissa? Kokosimme yhteen.

Kymmenen vuotta Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen, COP30-ilmastokokous on saatu päätökseen Brasilian Belémissä. Neuvottelut käytiin poikkeuksellisen haastavassa geopoliittisessa tilanteessa, Yhdysvallat jättäytyi pois virallisista keskusteluista ja kauppapolitiikka kietoutui entistä tiiviimmin osaksi ilmastodiplomatiaa.

Samaan aikaan kokous keräsi kuitenkin valtavan joukon ilmastotyön toimijoita: valtioita, yrityksiä, sijoittajia, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. COP onkin nykyään paljon enemmän kuin vain neuvottelu – se on maailman suurin ilmastokonferenssi.

Kokosimme yrityksille tähän 7 asiaa, jotka COP30-ilmastokokouksesta kannattaa tietää.

1. Oikeudenmukainen siirtymä näkyi kantavana teemana

Puheenjohtajamaa Brasilia nosti ilmastokokouksen agendalle vahvasti esille sen, että ilmastosiirtymä ei voi olla vain tekninen kysymys – sen tulee olla myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Keskustelussa korostuivat erityisesti alkuperäiskansojen ja nuorten asema sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Ilmastokokouksessa luotiinkin oikeanmukaisen siirtymän mekanismi.

Vaikka virallinen päätösteksti ei vastannut kaikkien odotuksia, teema vahvistui COP30:ssa. Yrityksille se tarkoittaa sitä, että siirtymästä tulee entistä vahvemmin kokonaisvaltainen kysymys, joka sisältää ilmaston lisäksi myös ihmisoikeudet, tasa-arvon, osallistamisen ja oikeudenmukaisuuden. Oikeudenmukainen siirtymä voi jatkossa näkyä sekä sääntelyssä että rahoittajien vaatimuksissa.

2. Fossiilisten polttoaineiden tiekartta puuttui

Neuvotteluihin lähdettiin valtioiden hiljattain päivitettyjen kansallisten päästövähennyssitoumusten kanssa, ja osa maista jätti uuden tai päivitetyn NDC-tavoitteensa kokouksen aikana. Tiedossa oli, että kyseiset sitoumukset eivät ole riittäviä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Ilmastokokouksessa ei kuitenkaan lopulta onnistuttu saamaan selkeää ja suoraa tavoitetta luopua fossiilisista polttoaineista. 

Tapahtui silti jotain merkittävää. Yli 80 valtiota asettui yhdessä vaatimaan päätöstekstiin sisällytettäväksi tiekartan fossiilista polttoaineista luopumiseksi. Kompromissiratkaisuna kokouksessa hyväksyttiin niin kutsuttu Global Implementation Accelerator ilmastotoimia kiihdyttämään.

Brasilia sitoutui myös puheenjohtajamaana edistämään tiekarttojen kehittämistä puheenjohtajakautensa loppuun asti. Kolumbia sekä Alankomaat ilmoittivat, että yhdessä halukkaiden valtioiden kanssa ne tulevat järjestämään ensimmäisen kansainvälisen konferenssin oikeudenmukaisesta siirtymisestä pois fossiilista polttoaineista. 

Yrityksille tämä kertoo, että keskustelu fossiilisista polttoaineista ei ole katoamassa, vaan siirtyminen puhtaaseen energiaan tulee olemaan kestävän liiketoiminnan agendalla jatkossakin.

3. Metsäkadon torjunta eteni vain osittain

Belémin ilmastokokouksen odotettiin tuovan läpimurtoa metsäkadon torjumiseen ja sademetsien suojeluun. Lopputulos jäi lopulta vaatimattomaksi.

Sademetsien suojelua edistettiin hyväksymällä uusi, joskin puutteistaan kritisoitu, Tropical Forest Forever Facility-rahoitusmekanismi (TFFF). 

Yrityksille keskustelu ja päätökset osoittavat, että metsäkato pysyy sääntelyn, rahoittajien ja sidosryhmien suurennuslasissa, erityisesti EU:n metsäkatoasetuksen myötä.

4. Sopeutumisen indikaattorit hyväksyttiin 

COP30-ilmastokokouksessa hyväksyttiin sopeutumisen indikaattorit (osana globaalia sopeutumistavoitetta, Global Goal on Adaptation, GGA), joita tullaan tarkentamaan vielä tulevissa keskusteluissa. Indikaattorit koskevat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen, varoitusjärjestelmien käyttöönottoa sekä haavoittuvuus- ja sopeutumisarvioiden tekemistä. 

Selkeästi määriteltyä summaa sopeutumisen rahoitukselle ei saatu määriteltyä, mutta päätöstekstissä kehotetaan kolminkertaistamaan sopeutumisen rahoitusta vuoteen 2035 mennessä. 

Sopeutuminen tulee nousemaan entistä selvemmin osaksi yritysten investointipäätöksiä, riskienhallintaa ja arvoketjujen varautumista.

5. Haasteista huolimatta monenkeskisyys kesti

Vaikka geopoliittinen tilanne oli synkin vuosiin, ja moni odotuksista jäi täyttymättä, yksi asia on silti merkittävä: mukana olleet maat hyväksyivät jäljelle jääneen kompromissin.

Se, että maailman valtiot kykenivät jatkamaan yhteistä työtä ilmastokriisin torjumisen eteen, on valtavan tärkeää. Monenkeskisyyden säilyminen on myös suomalaisyritysten etu, koska se luo ennustettavuutta ja tasapuolista kilpailukenttää.

6. Suomalaiset yritykset olivat vahvasti läsnä COP30:ssa…

Historian toisiksi suurimmassa COP-ilmastokokouksessa oli paikalla kymmeniä pohjoismaisia ja joukko suomalaisia yrityksiä, sekä valtioiden lisäksi laaja joukko sijoittajia, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. 

Suomalaisille yrityksille COP-kokoukset ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia vaikuttaa politiikkakehitykseen, luoda uusia kumppanuuksia ja asiakkuuksia sekä kohdata yhdessä paikassa koko arvoketju. Merkittävää on myös se, että monet ratkaisut etenevät nimenomaan neuvotteluhuoneiden ulkopuolella.

Vuonna 2026 suomalaisyrityksillä on useita mahdollisuuksia olla mukana merkittävissä kansainvälisissä konferensseissa ja tapahtumissa, kuten COP31-ilmastokokouksessa, YK:n yleiskokousviikolla ja Climate Weekillä sekä esimerkiksi COP17-luontokokouksessa. 

7. … ja jatkavat ilmastotyötä kokouksen ulkopuolellakin

Oli neuvottelujen lopputulos mikä tahansa, ilmastokriisi ei jää odottelemaan. Marraskuussa julkaisemamme Science-Based Targets in Finland: Measuring Corporate Climate Action -selvitys osoittaa, että Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten päästövähennystavoitteiden asettaneiden suomalaisyritysten määrä on kovassa kasvussa. 

Määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kolmen vuoden aikana. Suomi on noussut kolmen parhaan OECD-maan kärkeen heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen, kun sitoutumista tarkastellaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Mitä muuta yrityksen kannattaa COP30-ilmastokokouksesta tietää? Näistä aiheista keskustelimme webinaarissamme “Aligning with 1,5 °C: Finnish Companies and the Post-COP30 Roadmap” yhdessä Suomen pääneuvottelijan Marjo Nummelinin sekä panelistiemme Heidi Peltonen (Outokumpu), Tuuli Kaskinen (Climate Leadership Coalition) ja Teppo Säkkinen (Keskuskauppakamari) kanssa. Voit katsoa tallenteen täältä.