Suoraan sisältöön

”Rauha on hyvää ja kannattavaa bisnestä yrityksille. Samalla se hyödyttää myös koko yhteiskuntaa. Rauha on kaiken kehityksen lähtökohta”, kiteytti rauhanvälitysorganisaatio CMI:n hallituksen puheenjohtaja Alexander Stubb muutama vuosi sitten Suomen YK-edustuston järjestämässä aamiaistilaisuudessa, jossa pureuduttiin yksityisen sektorin rooliin rauhanteossa. 

Kriisit tulevat kalliiksi

Ilman vakautta ja rauhaa ei ole kestävää kehitystä. Rauhanvälitys on myös kustannustehokas vaihtoehto – se voi tuottaa pienelläkin investoinnilla merkittäviä tuloksia. Sotilaallisissa toimissa kustannukset ovat miljardeissa, neuvotelluissa ratkaisuissa puhutaan sadoista tuhansista euroista. Sama pätee myös muihin ihmiskunnan isoihin haasteisiin ja kriiseihin: katastrofin ehkäiseminen on aina kustannustehokkaampaa ja ennen kaikkea inhimillisempää kuin katastrofin kohtaaminen.  

Mitään konflikteja ei ratkaista sotimalla. Vuoropuhelu ja rauhanvälitys on todettu tehokkaimmiksi keinoiksi hallita ja ratkaista väkivaltaisia, monimutkaisia konflikteja. CMI:n työ perustuu ajatukseen, että kestävä rauha tarvitsee aina poliittisesti neuvotellun ratkaisun. Ratkaisun perustana on inklusiivisuus: kestävä rauha syntyy siitä, että yhteiskunnan keskeiset toimijat ovat mukana rauhanprosessissa. Erityisesti naisten ja nuorten osallistaminen on tärkeää, jotta siviiliväestön näkökulmat eivät jää pois neuvotteluprosessista. CMI:n pääperiaatteet ovat rehellisyys, paikallinen omistajuus, osallistavuus ja vastavuoroisuus. Nämä periaatteet perustuvat presidentti Ahtisaaren rauhanvälityskokemukseen ja CMI:n omaan 20-vuotiseen kokemukseen konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. 

Vuoropuhelu ja inklusiivisuus rakentavat kestäviä ratkaisuja

Rauhanvälityksen ja konfliktinratkaisun perusperiaatteet pätevät myös muiden kriisien tai konfliktien ratkaisuun. Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu kyvystämme ratkoa ristiriitoja ja konflikteja. Sodat, ilmastonmuutos, pandemiat, tekoälyn kehitys – viime kädessä ainoa tapa löytää yhteisiä ratkaisuja näihin haasteisiin on eri intressien yhteensovittaminen laajassa vuoropuhelussa. Ilman syvällistä yhteisymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa yksikään ratkaisu ei myöskään toteudu. Tästä hälyttävä esimerkki on Pariisin ilmastosopimus. Kansainvälistä yhteisöä haastaa monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän rapautuminen. Samaan aikaan syntyy vaihtoehtoisia valtakeskittymiä, uusia verkostoja, erilaista alueellista yhteistyötä. Maailmantilanne vaatii kaikilta toimijoilta – niin valtioilta, yksityiseltä sektorilta kuin kansalaisjärjestöiltäkin – ketteryyttä, avoimuutta ja kykyä luovia nopeasti muuttavissa tilanteissa yhteisiä tavoitteita unohtamatta.  

Mitä paremmin ymmärrämme neuvottelu- ja sovitteluprosessin lainalaisuuksia ja hallitsemme vuorovaikutustaidot, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pystymme synnyttämään sellaisia yhteisiä ratkaisuja mitä maailman tarvitsee. 

Suomella on vahva profiili kansainvälisessä rauhanvälityksessä. Konfliktinehkäisy ja rauhanrakennus ovat Suomen ulkopolitiikan painopistealue. Ulkoministeri Pekka Haavisto on todennut, että Suomen yleiset vahvuudet, kuten tasa-arvon edistäminen, tuovat meille asiantuntijuutta myös rauhanvälitykseen liittyvissä kysymyksissä. Rauhanvälitys sopii myös ”Suomi – kokoaan suurempi” -ajatteluun: pienetkin panostukset rauhanvälitykseen ja konfliktienratkaisuun ja -ehkäisyyn voivat tuottaa merkittäviä tuloksia. Presidentti Ahtisaari on sanonut, että rauhaan tarvitaan kaikkia. Rauhanedistämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä, ja tässä myös yrityksillä on tärkeä rooli.

CMI on sitoutunut Global Compactiin vuodesta 2018.



Hanna Klinge
Vt. toiminnanjohtaja
Crisis Management Initiative

Jaa kirjoitus