Suoraan sisältöön

Minä haluan olla varma siitä, että en osta vaatteita, jotka on tuotettu lasten hyväksikäytön kautta tai ihmiskaupan uhrien kurjuudesta.

Minä haluan olla varma siitä, että esimerkiksi koulumme ja kirjastomme siivoojat ovat turvallisissa ja tavallisissa työsuhteissa.

Minä haluan olla varma siitä, että ulkomailta tulevilla marjanpoimijoilla on ihmisarvoiset asumisolosuhteet ja oikeudenmukainen palkkaus täällä työskennellessään.

Tänään minun on kuluttajana mahdotonta olla varma edellä mainituista.

Yritysvastuusta on siksi keskusteltu niin YK:ssa, EU:ssa kuin kansallisella tasolla. Mahdollinen kansallinen yritysvastuulaki velvoittaisi yrityksiä noudattamaan asianmukaista huolellisuutta Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella ja vähentäisi haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Mielestäni on tärkeää, että lain tulisi koskea niin suuryrityksiä kuin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysvastuulaki palkitsisi toimijoita, jotka jo toimivat huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, ja samalla velvoittaisi niitä, joilla vielä on kehitettävää ja joiden tulisi muuttaa toimintatapojaan. Yritysvastuulaki vaatisi myös toimijoita tiedostamaan ihmisoikeusloukkauksien merkityksen ja vakavuuden.

Ne yritykset, jotka järjestelmällisesti huolehtivat työntekijöistään ja huolellisesti varmistavat myös alihankkijansa työntekijöiden ja tuottajien olosuhteet, ansaitsevat minulta luottamuksen kuluttajana. Hankintaketjun läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovat siis niin kuluttajan kuin toimijan etu.

Meille pohjoismaalaisille lasten oikeuksien suojeleminen on syvällä kulttuurissa ja arvoissa. Lapsen tarpeiden näkeminen on meillä sekä perheiden että yhteiskunnan asia ja kaltoinkohtelun eri muotoja pyritään aktiivisesti estämään lainsäädännön ja eri aktiivisten tukitoimien kautta. Monessa maassa lasten ja muiden heikommassa asemassa olevien ihmisten asema ei ole lähelläkään tätä. Kurjuus, korruptio, väkivalta ja vähemmistöjen eriarvoisuus asettaa ihmiset tilanteisiin, jotka meille ovat mahdottomia edes kuvitella. Joskus meidän turvallisuutemme, tai oikeudenmukaisuusilluusio, estää meitä näkemästä jopa systemaattisia ihmisoikeusrikkomuksia.

Ihmiskauppa on yksi kaikkein vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista ja se koskee huomattavan paljon myös lapsia. Ihmiskauppaa on työelämässä, seksiteollisuudessa ja rikollisessa toiminnassa – ja näitä esiintyy jokaisessa maassa. Mitä heikommassa asemassa ihminen on, sitä vaikeampaa hänen on välttää vakavakin hyväksikäyttö. Ihmiskauppaan liittyy tavallisesti aina myös väkivaltaa, kun kyse on lapsista ja naisista.

Pohjoismainen hyvinvointi on tulosta aktiivisesta yhteisestä vastuusta myös muista heikommassa asemassa olevista, lähtien äitiysneuvoloiden toiminnasta ja varhaiskasvatuksesta kansaneläkejärjestelmään. Myös työelämässä on pitkät perinteet esimerkiksi työsuojelulainsäädännöstä. Avoin yhteiskunta, kansalaisjärjestöjen ja median työ nostavat omilta osiltaan esiin ongelmia niin julkisen kuin yksityisen sektorin toiminnassa, ja vähentävät näin ollen mahdollisuuksia vallan väärinkäyttöön ja ihmisten hyväksikäyttöön.

Iloitsen siitä, että useat yritykset itse ajavat kattavampaa yritysvastuuta ja että olemme hallitusohjelmassa päättäneet tehdä selvityksen, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Toivon, että voin tulevaisuudessa sanoa, että olen varma siitä, että yrityksemme toimivat huolellisesti.



Eva Biaudet
kansanedustaja

Jaa kirjoitus