Suoraan sisältöön

Euroopan vihreän kehityksen toimintaohjelma, Green Deal, on ollut kuluvan vuoden puheenaihe, jonka avulla Euroopan on mahdollista kulkea kohti hiilineutraalia maanosaa. Myös Suomessa on kehitetty oma green deal, vapaaehtoinen sopimusmalli valtion ja elinkeinoelämän tai esimerkiksi kuntasektorin välille. Se tukee Suomen ponnisteluja ilmastohaasteisiin vastaamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi täydentämällä valtion ohjauskeinojen valikoimaa ja tarjoamalla uudentyyppisen lähestymistavan valtion ja muiden toimijoiden yhteistyöhön.

Suomen green deal -malli on osa kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, joka on keskeinen väline globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden toteuttamiseksi. Vapaaehtoisen green deal -sopimuksen allekirjoittavat esimerkiksi toimialajärjestöt tai kuntaryhmittymät. Yksittäinen yritys puolestaan sitoutuu edistämään sopimuksen tavoitteita ja toimenpiteitä tekemällä erillisen sitoumuksen valtioneuvoston kanslian ylläpitämällä sitoumus2050.fi -sivustolla.

Ensimmäinen green deal solmittiin ympäristöministeriön ja Kaupan liiton kesken vuonna 2016.  Uusi jätedirektiivi vaati, että muovikassien kulutusta pitää vähentää. Jäsenmaat saivat kuitenkin itse päättää, miten se tapahtuu. Ympäristöministeriössä päätettiin kokeilla, voisiko tavoitteeseen päästä uudella, vapaaehtoisella sopimuksella. Mukaan lähti sekä pieniä liikkeitä että isoja kauppaketjuja. Kokeilu meni niin hyvin, että ohjauskeinoa päätettiin kehittää edelleen ja ottaa laajemmin käyttöön. Nyt sopimuksia on valmisteltu aktiivisesti noin kolme vuotta. Samalla on kehitetty prosessia ja kriteeristöä.

Muovikassisopimuksen lisäksi YM on ollut mukana viidessä muussa green deal -sopimuksessa yhdessä toimialajärjestöjen, kuntien ja sisarministeriöiden kanssa. Niiden tavoitteena on vähentää liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, taata öljyjätteiden keräyksen nykytaso ja lisätä niiden kierrätystä, vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä, edistää rakennusten korjaus- ja purkuhankkeissa syntyvien purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä, sekä edistää päästöttömiä työmaita julkisten hankintojen kautta. Uusia sopimuksia on valmisteilla esimerkiksi muovin kulutuksen vähentämiseen ja kierrätykseen liittyen.

Sopimusten avulla voidaan tehostaa lainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää lainsäädäntöä. Sopimuksissa voidaan esimerkiksi asettaa lainsäädäntöä tiukempia tavoitteita sekä toteuttaa tiettyjen tavoitteiden saavuttaminen ilman lisäsääntelyä.  Mikäli näyttää siltä, ettei sopimuksella päästä toivottuihin tuloksiin, on aina mahdollista harkita vaihtoehtoisia ohjauskeinoja.

Green deal -sopimuksen valmistelu on usein nopeampaa verrattuna lainsäädännön valmisteluun. Sopimusneuvottelut mahdollistavat vahvan keskinäisen vuorovaikutuksen eri sopimusosapuolten kesken ja vahvistavat tahojen sitoutumista sopimuksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Kokemus on jo osoittanut, että haasteisiin voidaan löytää täysin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa lyhyelläkin aikavälillä.

Vesivastuusitoumus on toinen merkittävä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen piirissä laadittu vastuullisuusaloite, jossa ympäristöministeriö on mukana. Aalto-yliopiston, Luke:n, VTT:n, MMM:n, YM:n sekä WWF Suomen keväällä 2017 perustama sitoumus haastaa yritykset huolehtimaan arvoketjunsa vedenkäytön kestävyydestä.

Sitoumuksessa kiinnitetään huomiota vedenkäyttöön koko tuotantoketjussa, koska 47 % suomalaisten vesijalanjäljestä syntyy ulkomailla. Suomalaisyritykset toimivat kansainvälisesti ja niiden arvoketjut ylettyvät myös veden niukkuudesta sekä veden pilaantumisesta kärsiville alueille. Tästä syystä yrityksillä on keskeinen rooli globaalien vesihaasteiden ratkaisussa.

Suomessa on kokemusta ja osaamista vesivastuullisesta toiminnasta ja yrityksemme voivat näyttää tietä toimimalla arvoketjuissaan maailmalla vesivastuullisesti. Suomessa eri sektorit ja toimijat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä, mitä vaaditaan vesihaasteiden ratkaisemiseksi. Sekä vesivastuusitoumuksen että vapaaehtoisen green deal -sopimuksen mallia voisi viedä muuallekin.



Juhani Damski
kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö

Jaa kirjoitus