Villieläinten kannat ovat tippuneet 68 % viimeisen 50 vuoden aikana. Hyönteisistä 25 % on hävinnyt viimeisen 30 vuoden aikana. Kasvilajeista 20 % on uhanalaisia. Monimuotoisuudesta on hävitetty 38-46 % vuoteen 2050 mennessä.
Vaikka Suomi on listattu maailman kolmanneksi kestävimmäksi maaksi, ei meilläkään mene hyvin. Elinympäristöt ovat heikentyneet keskimäärin 60 % luonnontilaiseen verrattuna. Metsäkatoa on aiheutettu Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana alueelle, joka vastaa melkein 10 kertaa Helsingin pinta-alaa, kertoo Suomen luontopaneelin puheenjohtaja professori Janne Kotiaho. Suomen tunnetuista lajeista 11,9 % on uhanalaisia.
Maailman maat ovat sopineet pysäyttävänsä luontokadon jo vuonna 1992 solmitussa YK:n biodiversiteettisopimuksessa. Ensin tavoite oli vuodessa 2010 ja sen jälkeen vuodessa 2020. Toivotaan, että kolmas kerta toden sanoo, kun nyt neuvotellaan seuraavasta tavoitteesta.
Viimeistään professori Partha Dasguptan helmikuussa 2021 julkaistu raportti nosti yleiseen tietoisuuteen sen, että luontokato koskettaa myös jokaisen yrityksen liiketoimintaa.
Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta. Luonto antaa meille ruoan, veden, hapen ja suojan, auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä tarjoaa iloa ja lukuisia virkistysmahdollisuuksia. Kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa, hyvinvointia tai työpaikkoja. Ekosysteemipalveluiden ohella luonnolla on tietysti myös itseisarvonsa.
On selvää, että ilmasto- ja muiden vastuullisuustavoitteiden ohella yritysten pitää kiinnittää huomiota jatkossa myös luontovaikutuksiinsa, luoda oma biodiversiteettistrategiansa ja asettaa tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiselle riippumatta toimialasta. Vähän samoin kuin jokaisella vähänkin uskottavammalla suurella yrityksellä, organisaatiolla ja toimijalla on tänä päivänä hiilineutraalisuustavoitteet.
Luontokato tai sen huomiotta jättäminen tarkoittaa yrityksille myös suuria riskejä: sidosryhmäodotukset kasvavat, ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen saattavat realisoitua arvo- ja toimitusketjuissa monin tavoin. Toisaalta tarttuminen haasteeseen tuo myös valtavia liiketoimintamahdollisuuksia.
Luonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen oman arvoketjun sisällä on yrityksille kannattava sijoitus, vaikka tämän työn vaikutukset eivät nykymittareilla olisikaan aina todennettavissa vielä seuraavassa osavuosikatsauksessa.
Ymmärrys luonnon merkityksestä kasvaa sidosryhmissä, ja lainsäädäntö kehittyy lähivuosina. Edelläkävijyys kannattaa niin maineen kuin regulaationkin puolesta. Biodiversiteetin merkitys vahvistuu muiden vastuullisuusnäkökohtien tapaan myös sijoittajissa ja rahoitusalalla.
Mitä yrityksen pitäisi tehdä seuraavaksi? Ihan aluksi on hyvä ymmärtää oman liiketoiminnan riippuvuus luonnosta ja sen vaikutukset luontoon. Näitä voivat olla esimerkiksi uuden toimitilan rakentamisesta seuraava maankäytön muokkaus tai särkikalan hyödyntämisestä seuraava ravinnekuorman kevennys. Vaikutukset voivat siis olla myös positiivisia, ja toimintatapoja muokkaamalla haitta voidaan kääntää hyödyksi.
Ymmärrys luo pohjan strategialle ja tavoitteiden asettamiselle. Oma vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tulisi minimoida ja positiivista kädenjälkeä kasvattaa. Hyvään strategiaan kuuluvat kunnianhimoiset tavoitteet, konkreettiset askeleet ja läpinäkyvät mittarit.
Arvokkaasta työstä on hyvä myös kertoa muille. Viestintä auttaa yritystä maineen rakentamisessa. Suurempi vaikutus koko arvoketjussa ja toimintaympäristössä voi kuitenkin olla sillä, että yritys pystyy omilla toimillaan kirittämään muita tässä planeetan kannalta elintärkeässä kysymyksessä.
Leo Stranius
toimitusjohtaja
Third Rock Finland
