Tämän tahdon voi ilmaista seuraavassa valtioneuvoston omistajaohjauksen periaatepäätöksessä, joka valmisteltaneen tämän syksyn aikana.
Aiemmin tänä vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin aloitti EU-kansalaisten valtioita vastaan nostamien kanteiden käsittelyn.
Valtioita syytetään epäonnistumisista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kantajien argumentti on, että heidän perusoikeuksiaan rikotaan.
Pian käsitellään kolmea kannetta, joissa osallisena on ainakin 30 valtiota. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkitaan ovatko valtioiden riittämättömät ilmastotoimet ja -politiikat johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi oikeus elämään).
Yksi keino, jolla valtio voi auttaa planeettaa sekä itseään joutumasta syytettyjen penkille, on vaatia valtionyhtiöitä asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
Merkittäviä ilmastopäästäjiä
Yritysten tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat tavoitteita, jotka validoidaan Science Based Target -aloitteen toimesta ja jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden tarkoitus on rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Nämä tavoitteet koskevat kaikenlaisia päästöjä yrityksen omista suorista päästöistä sen hankintaketjuun ja tuotteiden ja palveluiden käyttöön sekä loppusijoitukseen saakka.
Tieteeseen perustuvista ilmastotavoitteista on tullut laajasti tunnustettu standardi, jonka avulla yritys voi osoittaa vähentävänsä liiketoimintansa kasvihuonekaasupäästöjä uskottavasti ja luotettavasti.
Valtionyhtiöt ovat merkittäviä vallan käyttäjiä, mutta myös ilmastopäästäjiä. Maailman suurimmista yrityksistä 132/500 on valtioiden omistamia.
Usein valtionyhtiöt toimivat aloilla, jotka ovat vastuussa merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöistä kuten energia- ja kuljetussektorit sekä infran rakentaminen.
Jos valtionyhtiöiden toimiin kiinnitettäsi enemmän huomiota, saataisi kohtuu nopeasti aikaan tarvittavia ja kunnianhimoisia päästövähennystoimia. Valtionyhtiöiden olisi toimittava etunojassa, ja niiden olisi oltava ilmastotoimissa kunnianhimoisia.
Norja edelläkävijänä
Norjan hallitus on ollut edelläkävijä valtionyhtiöiden ilmastotoimien ohjauksessa. Norjan hallitus edellyttää, että kaikki norjalaiset valtionyhtiöt asettavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
Myös Japani on kehottanut valtionyhtiöitä jo vuodesta 2019 asettamaan nämä tavoitteet, ja USA:n hallinto tullee edellyttämään ne suurimmilta tuotteiden ja palveluiden toimittajilta. Myös Isossa-Britanniassa suurilta valtion sopimustoimittajilta edellytetään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Tätä kirjoittaessa 95 suomalaisyritystä on sitoutunut asettamaan tai on jo asettanut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Näistä 16 on valtion omistamaa tai osaomistamaa yhtiötä. Tämä on vain 23 prosenttia kaikista valtionyhtiöistä.
Ylipäänsä suomalaisyritykset jäävät jälkeen muun muassa pohjoismaisessa vertailussa, kun katsotaan sitoutumisia tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin. Nämä tiedot käyvät ilmi taannoisesta UN Global Compact Suomen selvityksestä.
Petteri Orpon hallituksella on erinomainen tilaisuus nostaa suomalaisten valtionyhtiöiden profiilia ja saada ne pysymään kansainvälisessä kilpailussa mukana edellyttämällä, että valtion omistamat yhtiöt asettavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
Tämän tahdon voi ilmaista seuraavassa valtioneuvoston omistajaohjauksen periaatepäätöksessä, joka valmisteltaneen tämän syksyn aikana.
Planeetta, yhtiöt ja kansalaiset kiittävät – eikä oikeudenkäynteihin tule aihetta.
Mielipidekirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehdessä 27.7.2023.
Marja Innanen
pääsihteeri
UN Global Compact Suomi
