Suoraan sisältöön

Yhdistyneiden kansakuntien perustamisesta tulee kuluneeksi tällä viikolla 75 vuotta. Toisen maailmansodan raunioille perustetun YK:n perusajatuksena oli turvata rauhaa maailmassa ja työskennellä yhdessä heikommassa asemassa olevien elinolojen parantamiseksi. Voidaankin sanoa, että YK:n perusta nojaa vastuullisuudelle – vastuulle koko maailmasta.

YK:n agenda on moninaistunut vuosikymmenten saatossa. Alun perin motiivin toiminnalle antoi ennen kaikkea ne hirveydet, joita maailma oli kohdannut vuoteen 1945 tultaessa. Tarkoituksena oli juuri rauhan säilyttäminen ja ystävällisten suhteiden luominen kansakuntien välille, jotta vastaisuudessa samanlaisilta tilanteilta vältyttäisiin. Tätä varten päädyttiin painottamaan yhteistyön merkitystä laaja-alaisten ongelmien ratkaisussa.

Sittemmin maailman muutosten ja globalisaation vauhti on ainoastaan kiihtynyt. Ongelma tai konflikti yhtäällä aiheuttaa seurannaisvaikutuksia toisella puolella maailmaa. Haasteista on tullut yhä enemmän yhteisiä ja ne kattavat laajemmin kaikki yhteiskunnan kerrokset. 

Samalla myös YK:ssa on määritelty tarpeita ja keinoja, joilla vastata jatkuvan muutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin.  Erityisesti kestävän kehityksen agenda on ollut tapa konkretisoida yhteisiä tavoitteita toimiksi ja viedä näitä toimia osaksi yhteiskuntia: julkisia, yksityisiä ja kolmansia sektoreita.

Juuri eri sektoreiden mukaan ottaminen on aivan keskeistä vastuullisemman maailman rakentamisessa. Suuryritysten liikevaihto ylittää moninkertaisesti pienempien valtioiden vuosibudjetit, joten niiden mahdollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan myös vastuullisuuskysymyksissä on ilmeinen. 

Vastuullisuudesta onkin tullut itsestään selvä yritysmaailmaan kohdistuva odotus. Yhä useammin se nähdään taakan sijasta liiketoiminnan menestystekijänä ja kilpailuvalttina. Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat yhä tietoisempia ja osaavat myös vaatia vastuullisuutta niiltä palveluilta ja tuotteilta, joita he käyttävät.

Tilanne oli toinen vielä kymmenen vuotta sitten. Vastuullisuus nähtiin pitkään kapeasti ja pääosin ympäristöön liittyvinä kysymyksinä. Kuten Kestävän kehityksen agendakin osoittaa, ympäristöön liittyvät teemat ovat vain yksi vastuullisuuden näkökulma. Vastaavasti keskeisiä näkökulmia ovat vaikkapa työntekijöistä ja yhteisöistä huolehtiminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen tai hyvinvoinnin ja kulttuurin edistäminen. Vastuullinen liiketoiminta edellyttää myös taloudellista vastuuta, esimerkiksi kestävää kasvun tavoittelua, verojen maksusta huolehtimista ja kohtuuttoman riskinoton välttämistä.

Hyvistä tavoitteista on maailmanlaajuisesti vahva yhteinen näkemys, mutta työ on vielä kaukana valmiista. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta myös uusia epäkohtia nousee jatkuvasti esille. Lisäksi etenkin viime aikoina olemme saaneet huomata, että jo saavutettujen voittojen osalta on mahdollista ottaa taka-askeleita. Vallitsevien kriisien myötä monet kestävän kehityksen tavoitteet lipuvat kauemmaksi eri puolilla maailmaa. Valitettavasti osa valtioista on samaan aikaan systemaattisesti vähentänyt monenkeskisen yhteistyön painoarvoa omassa toiminnassaan. Oman edun tavoittelu, protektionismi ja lyhytaikaisten voittojen havittelu eivät saisi muodostua tärkeämmäksi kuin pitkäaikaisten ratkaisujen löytäminen. 

Jotta vastuun kantaminen kantaisi hedelmää vielä 75 vuoden jälkeenkin, tulee monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä nyt vaalia ja vahvistaa. Kritiikistä huolimatta YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan. YK:n kautta vaikuttaminen on paras mahdollisuutemme vastuulliselle edistykselle ja kehitykselle. 



Saara-Sofia Sirén
kansanedustaja, YK-liiton puheenjohtaja

Jaa kirjoitus