Suomessa naisten oikeus päättää työstään ja toimeentulostaan kirjattiin lakeihin yli 90 vuotta sitten. Tänä aikana edistysaskelia – suoranaisia harppauksiakin – on otettu, mutta työsarkaa riittää vielä. Eri arvioiden mukaan sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen globaalissa talouselämässä kestää nykytahdilla vähintään 70 vuotta ja tasa-arvoista yhteiskunnallista osallistumista täytyisi odottaa seuraavan vuosisadan puolelle. Näin pitkään me emme voi eikä meillä ole varaa odottaa.
Korona kurittaa ja megatrendit muokkaavat maailmaa. On yhteisen etumme mukaista huolehtia siitä, että muutokset parantavat tasa-arvoa sekä ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnissamme – eivätkä revi uusia railoja ihmisryhmien välille.
Myös liiketaloudelliset perusteet tasa-arvon edistämiselle ovat entistäkin selkeämpiä. OECD:n mukaan naisten osallistuminen työelämään selittää jopa 10–20 % Pohjoismaiden talouskasvusta viimeisen puolen vuosisadan aikana. EU-tasoisessa tutkimuksessa on laskettu, että vuoteen 2050 mennessä Unionin kokonaistyöllisyys paranisi 3,5 % yksistään sillä, että naisten osuus luonnontieteiden ja teknologian työvoimasta kasvaisi 10 % nykyisestä.
Yksittäisten organisaatioiden ja yritysten sisällä tasa-arvo korreloi talouskasvuun tätäkin vahvemmin. Monimuotoiset ja yhdenvertaiset yritykset tekevät parempaa tulosta ja ovat jopa kuusi kertaa innovatiivisempia kuin yhteisöt, joilla epätasa-arvo rehottaa. Tuottavuus kasvaa, kun ihmiset päätyvät juuri itselleen sopivaan työhön ja heidän lahjakkuutensa tulee hyödynnetyksi. Vastuullisuus näkyy viivan alla, kun tiedostavan kuluttamisen megatrendi voimistuu. Tasa-arvon parantamiseen tähtäävät ohjelmat ja toimet todistetusti maksavat itsensä takaisin.
Hyödyistä huolimatta tasa-arvokehitys ei ole edennyt tasaisesti ja digitalisaatio luo uusia haasteita, minkä vuoksi tietyillä yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla vaaditaan aivan erityisiä ponnisteluja. Muun muassa Euroopan komissio ja Maailman talousfoorumi nostavat teknologiasektorien esimerkkinä alasta, jolla tasa-arvokehityksessä ollaan jääty pahasti jälkeen. Naisten osuus teknologian koulutusohjelmissa, työpaikoissa, sijoittajissa ja johtotehtävissä on musertavan pieni; esimerkiksi tekoälyn parissa työskentelevistä naisia on vain joka viidennes ja luonnontieteitä opiskelevista alle kolmasosa. Teknologiasektorin sukupuolittuneisuus on luonut ikävän kierteen, joka saa tytöt ja naiset karsastamaan teknologiasektoria, mikä heikentää alan pitkänajan kasvunäkymiä ja innovatiivisuutta. Kierteen katkaiseminen on onneksi mahdollista.
Suomi on valittu johtamaan ”Teknologia ja innovaatiot sukupuolten tasa-arvon puolesta” -koalitiota kansainvälisessä Generation Equality -prosessissa, jonka puitteissa tasa-arvoa tullaan ponnekkaasti edistämään yhteistyössä hallitusten, yritysten ja kansainvälisten järjestöjen kesken. Prosessi ja Suomen johtorooli avaavat suomalaiselle teknologia-osaamiselle erinomaisen näyteikkunan. Kestävää, tasa-arvoista maailmaa tavoitteleville yrityksillemme tarjoutuu mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja kehittää kansainvälistä kilpailukykyään.
Teknologiaa ja innovaatioita koskevan koalitiomme päätavoitteet kirkastuvat syksyn aikana, minkä jälkeen päätämme kansallisista sitoumuksista niiden saavuttamiseksi. Kutsumme kaikki yritykset, koulutussektorin edustajat, tutkijat, tuotekehittäjät, sijoittajat ja muut päätöksentekijät mukaan luomaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa sekä vahvistamaan Suomen asemaa tasa-arvon, koulutuksen ja teknologian mallimaana!
Ulkoministeriö järjestää yhdessä Global Compact Network Finlandin kanssa Generation Equalitya koskevan esittely- ja keskustelutilaisuuden perjantaina 13.11. klo 9.00–10.00 sekä teknologiaa, innovaatioita ja tasa-arvoa käsittelevän webinaarin 24.11. klo 14.00–15.30. Tilaisuuksien tavoitteena on kuulla suomalaistoimijoiden näkökulmia aihepiiriin ja toimintaan sekä antaa eväitä koalition työn viemiseksi eteenpäin kansainvälisesti, joten ne tarjoavat osallistujille tärkeän vaikuttamismahdollisuuden.
Lisätietoja ja osallistumisohjeet 13.11. keskustelutilaisuuteen löydät täältä – lämpimästi tervetuloa!
Katri Viinikka
tasa-arvosuurlähettiläs
Jarmo Sareva
innovaatiosuurlähettiläs
