Suoraan sisältöön

YK:n pääsihteeri Kofi Annan oli visionääri. Hän ehdotti Maailman talousfoorumissa Davosissa vuonna 1999 koolla oleville yritysjohtajille sitoutumista YK:n yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin. Kofi Annan näki yksityisen sektorin keskeisen roolin kehityksessä jo kauan ennen kuin siitä tuli valtavirran ajattelua. 

Annanin puheesta lähti jo seuraavana vuonna liikkeelle YK:n Global Compact -aloite, josta on kasvanut vuosien varrella maailman suurin yritysvastuuverkosto.  Mukana on nyt lähes 11 000 yritystä 156 maasta. Mukana on myös yli 3400 kansalaisyhteiskunnan toimijaa, ammattiliittoa ja tutkimuslaitosta. Suomesta mukana on jo 94 yritystä. Tänä kesänä juhlitaan Global Compactin 20-vuotista merkkipäivää. 

Global Compact rakentui aluksi yhdeksän ihmisoikeuksia, työelämän normeja ja ympäristön suojelua koskevan periaatteen ympärille, joita aloitteeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat vapaaehtoisesti noudattamaan. Muutama vuosi myöhemmin mukaan otettiin myös periaate korruptionvastaisesta työstä. Nämä kymmenen vastuullisuusperiaatteetta yhä ankkuroivat aloitteen YK:n normatiiviseen järjestelmään. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) hyväksyminen vuonna 2015 oli tärkeä merkkipaalu myös Global Compactille. Sittemmin SDG-työstä on tullut yhä keskeisempi osa yritysvastuuverkoston toimintaa.

Global Compact on tänä päivänä jopa ajankohtaisempi kuin pari vuosikymmentä sitten. On selvää, että yrityksiä tarvitaan kehityshaasteittemme ratkaisemiseen yhdessä valtioiden, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yksityiset rahavirrat ovat moninkertaiset viralliseen valtioiden kehitysyhteistyörahoitukseen verrattuna. Määrä ei yksin kuitenkaan ratkaise, vaan olennaista on toiminnan laatu. Ydinajatus on, että mukana olevat yritykset muuttavat toimintaansa yhä vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vastuullisuus on yrityksille myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Yhteistyön ja liikesuhteiden kautta vastuullisuus etenee vähitellen koko arvoketjussa ja kehityshyödyt kasvavat.

Ensimmäiset suomalaiset yritykset lähtivät mukaan aloitteeseen heti alkuvaiheessa lähes 20 vuotta sitten. Ensimmäisten pioneerien jälkeen suomalaisten jäsenten määrä on kasvanut jo lähes sataan.
Global Compact Network Finland aloitti toimintansa täysipainosesti tämän vuoden alusta. 

YK:ssa ja maailmalla on kysyntää suomalaiselle aloitteellisuudelle ja osaamiselle. Vastuullinen liiketoiminta, jolla pyritään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, voi olla kilpailuetu yrityksille. Vastuullisen liiketoiminnan edistämisessä yhdistyvät hallituksen kauppa- ja kehityspoliittiset tavoitteet. Global Compact tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi edistää EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista tai kansainvälisen työjärjestön ILO:n normien noudattamista. 

Suomi on yritysvastuun edelläkävijämaa ja se on meille myös kansainvälinen kilpailuetu. Tätä palautetta on ilo saada eri puolilta maailmaa. Siksi kannustan yhä useampia suomalaisia yrityksiä tutustumaan YK:n Global Compactin toimintaan. Mainion tilaisuuden tähän tarjoaa Global Compactin 20-vuotismerkkipäivän kunniaksi 15.-16. kesäkuuta järjestettävä juhlawebinaari.



Ville Skinnari (SDP)
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

Jaa kirjoitus