Linda Piirto: CoP-raportoijat hyvin sitoutuneita vastuullisuuteen, tekemisessä variaatiota

Miten UN Global Compactin suomalaiset jäsenyritykset raportoivat vastuullisuustyöstään CoP-raporteissa? Tutkimme suomalaisyritysten tuoreinta CoP-dataa. Linda Piirto löysi datasta paljon kiinnostavia huomioita – ja jotain, missä suomalaiset raportoijat laahaavat muuta maailmaa perässä.

Perinteisesti täällä UN Global Compact Suomessa olemme järjestäneet vuosikokouksemme yhteydessä jonkin yritysvastuuseen liittyvän seminaariin. Tänä vuonna kuitenkin suurin panostuksemme oli varattuna Nordic Meeting 2025 -huipputapahtumaan, joka keräsi Helsinkiin yli 200 osallistujaa noin 140 yrityksestä kaikista pohjoismaista. Viikkoa aiemmin järjestetty vuosikokous kaipasi kuitenkin lisäsisältöä (ellei nyt joku sitten erityisesti innostu vuosikokouksista ja niiden sääntömääräisistä asioista), joten päätimme tutkia, millaista jäsenistömme tuorein Communication on Progress -raportointi (CoP-raportointi) on.

Kun yritys tulee mukaan UN Global Compactiin, se sitoutuu kymmeneen periaatteeseemme työelämän oikeuksista, ihmisoikeuksista, ympäristön kunnioittamisesta ja korruption torjunnasta. Lisäksi yrityksen tulee vuosittain raportoida oman yritysvastuunsa toteuttamisesta, joko aiemmin mainitun CoP-raportoinnin kautta tai toimittamalla meille oman vastuullisuusraporttinsa. 

Viime vuonna lähes 11 000 yritystä 149 maasta raportoi CoP-raportin kautta, kun taas yli 5000 yritystä toimitti vastuullisuusraportin. Suomesta CoP-raportin teki 135 yritystä, joista 68 oli suuria yrityksiä ja 67 pk-yrityksiä.

Mitä CoP-raportit kertoivat?

Havaitsimme monia mielenkiintoisia asioita jäsenistömme raporteista. Ympäristön osalta suomalaiset CoP-raportoijat ovat ilmaisseet julkisen sitoutumisen ympäristön suojeluun useammin (73 %) kuin raportoijat muualta maailmasta (61 %). Kun kuitenkin vertaillaan sitä, miten sitoumus on siirtynyt käytännön tekemiseksi, ero kääntyy itse asiassa päälaelleen: muun maailman raportoijista 75 %:lla on asianmukaisen huolellisuuden prosessi ympäristöriskien hallinnan suhteen, kun taas suomalaisilla CoP-raportoijilla vastaava luku on 70 %.

Sosiaalisen vastuun osalta suomalaiset CoP-raportoijat ovat hyvin sitoutuneita ihmisoikeuksien kunnioittamiseen: 92 % vastaajista ilmoittaa sitoutuneensa niihin julkisesti. Olennaisimmiksi ihmisoikeusteemoiksi suomalaiset vastaajat ovat tunnistaneet turvallisen ja terveellisen työympäristön, syrjimättömyyden työelämässä sekä työolot, joihin lasketaan tässä yhteydessä työtunnit ja palkkaus. Mielenkiintoisesti vähiten olennaisiksi teemoiksi vastaajat ovat nimenneet alkuperäiskansojen oikeudet, pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeudet sekä pääsyn veteen ja sanitaatioon. 

Korruption torjunnan ja governancen osalta yli 90 % suomalaisista CoP-raportoijista on tehnyt julkisen sitoumuksen korruption torjuntaan, mitä pidetään korruptiontorjunnan kulmakivenä. Kuitenkin vain 65 % vastaajista on korruptiontorjunnan osalta käytössä asianmukaisen huolellisuuden prosessi ja 55 % vastaajista compliance-ohjelma. Luvut ovat huomattavasti pienempiä kuin muun maailman raportoijilla.

Miksi näin on ja voidaanko luvuista tehdä jonkinlaisia päätelmiä suhteessa vastaajien rajattuun lukumäärään? Tutustu täältä tarkemmin löydöksiimme ja raporttien metodologiaan!