Linda Piirto: Missä mennään EU:n kestävyyssääntelyssä? Neljän sääntelyhankkeen tärkeimmät speksit

EU:n kestävyyssääntelyvalmistelussa on riittänyt vauhtia. Mikä on tilanne nyt yritysvastuudirektiivin, metsäkatoasetuksen, hiilirajamekanismin ja pakkotyöasetuksen kanssa?

Euroopan komissio julkaisi edellisellä kaudellaan useita eri lakihankkeita yritysten kestävyystyön kirittämiseksi. Kiristynyt taloudellinen tilanne, geopolitiikka ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan saivat komission kuitenkin pakittamaan suunnitelmissaan. Samalla osa kestävyyssääntelystä on säilynyt sellaisenaan. 

Kaikesta herää yksi kysymys: miten ihmeessä yritys voi pysyä kartalla kaikesta? 

Me UN Global Compact Suomella järjestimme 19.11.2025 täyteen pakatun tapahtuman EU:n kestävyyssääntelyn kiemuroista. Siltä varalta, että tilaisuus jäi välistä loppuvuoden hulinoiden keskellä, voit kurkata tallenteen täältä – tai lukea kootut nostot mustaa valkoisella alta.

Joten tässä ne ovat: neljän ajankohtaisen EU-sääntelyhankkeen tärkeimmät speksit suomalaisyrityksille.
 

1. Hiilirajamekanismi (CBAM)

Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on EU:n väline hiilivuodon torjumiseksi. 
Hiilivuodolla tarkoitetaan sitä, että yritysten tuotanto siirtyy tiukempien päästörajoitusten maista maihin, joissa säännökset ovat väljempiä. Käytännössä siis hiilirajamekanismilla asetetaan EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille samansuuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena. Samalla hiilirajamekanismin tehtävänä on kannustaa muita maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään.

Mekanismin soveltamisalaan kuuluvat rauta- ja terästavarat, alumiini, lannoitteet, sementti sekä tuontisähkö ja vety, joista käytetään termiä CBAM-tavarat.

Missä mennään?

1. Hiilirajamekanismin velvoitteet koskevat kaikkia, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita. Vuodesta 2026 alkaen alkaa asteittain CBAM-todistusten ostovelvoite ja 150 euron lähetyskohtainen arvoraja poistuu. CBAM-velvollisuudet koskevat vain niitä maahantuojia, jotka tuovat kalenterivuoden aikana CBAM-tavaroita yli 50 tonnin painosta. Tuonti on luvanvaraista.
2. Lokakuussa on astunut voimaan joukko Omnibus-muutoksia. Niihin sisältyy muun muassa kynnysarvoon liittyviä täsmennyksiä sekä lupaprosessin helpotuksia. 
3. Jos yrityksesi kiikkuu juuri tuontien määrän rajalla, voi silti varmuuden vuoksi laittaa lupahakemuksen vetämään. Kunhan hakemus on sisällä maaliskuun loppuun mennessä, voit jatkaa tuontia siihen saakka, että hakemus on käsitelty.
4. Yritysten on hyvä varautua siihen, että todentajaresurssien vähäisyyden vuoksi vuonna 2026 monen täytyy nojata oletusarvoihin toteutuneiden päästöjen raportoinnin sijaan. Oletusarvot tulevat olemaan korkeammat kuin keskimääräinen toteutuneiden päästöjen mukainen tuonti. 
5. Komissio on antamassa uusia aloitteita lähikuukausina. Aloitteet koskevat EU-vientiä, CBAM:in kiertämisen ehkäisemistä ja CBAM:n laajentamista alavirran tuotteisiin. Mikä niiden sisältö käytännössä on, se jää nähtäväksi. Marraskuun 24.–26.11. on Brysselissä neuvoston eli jäsenmaiden komiteakokous, jonka jälkeen toivon mukaan selkiytyy, millaiseksi CBAM-kustannus muodostuu.

2. Metsäkatoasetus (EUDR)

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan kesäkuussa 2023. Sen tavoitteena on varmistaa, etteivät EU:n markkinoille asetetut tuotteet edistä maailmanlaajuista metsäkatoa tai heikennä metsien tilaa. Asetus kattaa seitsemän hyödykettä: puuta, naudan lihaa ja muita naudan osia, kaakaota, kahvia, öljypalmua, kumia ja soija.

Yritysten tulee noudattaa asianmukaista huolellisuutta ennen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden hankintaa. Ennen tuotteen saattamista markkinoille, yrityksen tulee toimittaa niin sanottu ”DD-vakuutus” komission tietojärjestelmään.

Asetuksen kärki kohdistuu Suomessa noin 6000 tuontiyritykseen. Lisäksi se koskettaa monia muitakin yrityksiä ja toimialoja lievemmin velvoittein.

Missä mennään?

1. Syksyllä olemme saaneet osviittaa siitä, että asetukseen olisi tulossa lykkäystä sekä mahdollisia sisältömuutoksia. Suuri kysymys tällä hetkellä on, milloin soveltaminen alkaa, ja koskeeko mahdollinen lykkäys kaikkia yrityksiä vai vain osaa. Komission uudesta asetusmuutosehdotuksesta tarvitaan sopu ennen nykyisen asetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa 30.12.2025.
2. Riippumatta siitä, lykätäänkö asetuksen voimaantuloa vai ei, monet yritykset ovat jo alkaneet elämään metsäkatoasetuksen mukaista arkea. Ne aikovat soveltaa omalta osaltaan asetuksen mukaista asianmukaista huolellisuutta joka tapauksessa vuoden vaihteesta lähtien. 
3. Kansallisen toimeenpanon osalta toimivaltaiseksi viranomaiseksi on ehdotettu Ruokavirastoa.
4. Lainsäädäntökatsauksen jälkeen tuli tieto, että neuvosto eli jäsenmaat on hyväksynyt oman näkemyksensä neuvotteluihin Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Neuvoston tavoitteena on, että asetuksen soveltamista lykättäisiin yhdellä vuodella kaikkien toimijoiden osalta 30. joulukuuta 2026 saakka ja että mikro- ja pientoimijoille myönnettäisiin lisäksi kuuden kuukauden lisäjoustovara.
    

3. Pakkotyötuotekieltoa koskeva asetus

EU:n pakkotyötuotekieltoa koskevan asetuksen tavoite on yksinkertainen – poistaa pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilta sekä täydentää pakkotyön torjunnan sääntelyä. Siirtymäajan kuluttua EU-markkinoille ei saa siis enää asettaa tuotteita, joiden valmistuksessa on hyödynnetty pakkotyötä.

Pakkotyön karsinta tuotteista ja toimitusketjuista koskee kaikkia talouden toimijoita ja tuotteita. 
Toisin kuin CSRD tai CSDDD, pakkotyöasetus ei ole ollut EU:ssa omnibus-lainsäädäntömuutoksen kohteena. 

Missä mennään?

1. Oletuksena on, että asetuksen toimeenpano etenee suunnitellusti. Yrityksen kannattaa siis varautua täytäntöönpanoon. Asianmukainen huolellisuus on tässä A ja O. Asetus on jo voimassa, soveltaminen alkaa kokonaisuudessaan joulukuussa 2027.
2. Komissiolta on odotettavissa paljon täsmentäviä ohjeita ja materiaaleja, jotka vaikuttavat toimeenpanoon. 
3. Kansallisesti on vielä säädettävä toimivaltaisesta viranomaisesta sekä seuraamuksista.
4. Käytännössä asetuksen toimivuudesta on kuitenkin vielä kysymysmerkkejä – pakkotyötä kun ei voi nähdä silmin tai mikroskoopein todeta suoraan tuotteesta. Kuinka asiaa tutkitaan, entä miten tehokkaasti tuotteita saadaan pois markkinoilta? Ne jäävät vielä nähtäväksi. 
    

4. Yritysvastuudirektiivi (CSDDD tai CS3D)

Yritysvastuudirektiivi on ollut suurennuslasissa viime kuukausien ajan. Sen sisältöön on tullut useita muutoksia.
Lopullista sääntelyn sisältöä emme vielä tiedä, mutta voimme toki hakea suuntaviivoja. Tällä hetkellä pöydällä on erityisesti kolme suurta kysymystä: soveltamisalan kaventaminen, hallinnollisen taakan vähentäminen huolellisuusvelvoitteen sisällön osalta sekä valumaefektin rajaaminen pk-yritysten osalta. 

Lisäksi neuvotteluiden kohteena ovat esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristöriskien tunnistamisvelvollisuuden laajuus (suorat toimittajat, epäsuorat toimittajat, riskiperusteisuus), omien huolellisuustoimenpiteiden tehokkuuden arvioinnin taajuus sekä sidosryhmäkonsultaatioita koskevat rajaukset.

Missä mennään?

1. Yritysvastuudirektiivin lopullista muotoa haetaan EU:ssa parhaillaan käynnissä olevissa trilogineuvotteluista, eli neuvotteluissa neuvoston (=jäsenmaat), Euroopan parlamentin ja komission välillä. Neuvottelut pyritään käymään reippaasti läpi, ja tulosta voi (oletettavasti) odottaa loppuvuodesta.
2. Kansallinen lakiluonnos julkaistaneen ensi vuonna. Tavoitteena on, että kansallinen sääntely tulee voimaan EU:n määräaikojen puitteissa.
3. Trilogineuvotteluiden lopputuleman ja kansallisen luonnoksen myötä on selkeämpää, miltä lainsäädäntö tulee näyttämään.

Yrityksen näkökulmia

Lainsäädäntökatsauksen lopussa kuulimme myös yrityspuheenvuoron. Sen viestinä oli, että yksinkertaistaminen on tervetullutta, mutta yrityksiä auttaisi selkeä sääntely ja riittävä aika säädösten viemiseen omaan toimintaan. Tällä hetkellä sääntelyn ennustettavuus on heikentynyt, mistä voi seurata tehottomuutta, mahdollisia hukkainvestointeja ja ajanhukkaa. Yritykset kaipaavat myös tulkintaohjeita, jotka tulevat riittävän ajoissa ja ovat riittävällä tarkkuustasolla.

Mitä muuta puheenvuorossa nousi esiin? UN Global Compact Suomen 19.11.2025 Missä menet, EU:n kestävyyssääntely? -tilaisuudessa olivat puhumassa huippuasiantuntijat ministeriöistä ja virastoista: Sami Teräväinen (TEM), Viktor Harvio (MMM), Shingo Masuda (Ruokavirasto), Katja Tuokko (TEM) sekä Nadine Hellberg-Lindqvist (TEM). Yrityspuheenvuoron piti Anna Mäenpää S-ryhmästä. Voit katsoa tilaisuuden tallenteen täältä.