Suomi on edelleen maailman ykkösenä SDG Indexissä

Suomessa 60 prosenttia SDG-tavoitteista etenee tai on jo saavutettu. Isona haasteena on silti niin kutsutut spilloverit.

SDSN (Sustainable Development Solutions Network) on tällä viikolla jälleen julkaissut SDG-raportin, joka sijoittaa maat järjestykseen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) suhteen. Yhtäkään kestävän kehityksen tavoitteista ei olla saavuttamassa vuoteen 2030 mennessä, ja vain arviolta 16 prosenttia SDG-tavoitteista etenee. Loput 84 prosenttia tavoitteista ovat jopa taantumassa.

Erityisen pahasti jäljessä ovat SDG 2 (Ei nälkää), SDG 11 (Kestävät kaupungit ja yhteisöt), SDG 14 (Vedenalainen elämä), SDG 15 (Maanpäällinen elämä) ja SDG 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot).  Perusinfrastruktuuriin ja -palveluihin liittyvät tavoitteet, mukaan lukien SDG 9 (Teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri), osoittavat hieman positiivisempia trendejä, vaikka niissäkin edistys on hidasta ja epätasaista maiden välillä.

SDG-edistymisen vauhti vaihtelee merkittävästi maaryhmien välillä. Pohjoismaat jatkavat SDG-tavoitteiden saavuttamisen kärjessä, BRICS-maat osoittavat vahvaa edistystä, ja köyhimmät ja haavoittuvat maat laahaavat kaukana jäljessä. Suomi on SDG-indeksin ykkönen, ja meitä seuraavat Ruotsi (2), Tanska (3), Saksa (4) ja Ranska (5). Suomen osalta 60 prosenttia SDG-tavoitteista näyttäisi olevan saavutettu tai oikealla polulla.

Meillä ei kuitenkaan ole vielä aihetta juhlaan, sillä Suomi ja muut länsimaat kohtaavat silti merkittäviä haasteita useiden SDG-tavoitteiden saavuttamisessa. Erityinen ongelmamme on niin kutsutut spilloverit – tuotamme hyvinvointia (kuten ruokaa ja monia hyödykkeitä) muiden maiden kustannuksella. Suomen sijoitus spillover-indeksissä 139/166!

Vuodesta 2016 lähtien julkaistun selvityksen tämän vuoden painoksessa on mukana uusi indeksi, joka mittaa maiden tukea ja sitoutumista YK-pohjaiseen monenkeskiseen järjestelmään. Tähän sisältyy esimerkiksi sopimusten ratifiointi, äänestykset YK:n yleiskokouksessa, jäsenyys YK-järjestöissä, osallistuminen konflikteihin ja militarisaatioon, yksipuolisten pakotteiden käyttö ja taloudelliset panostukset YK:lle. Suomi arvioitiin sijalle 117/193. Eniten YK-pohjaiseen monenkeskisyyteen sitoutuneet maat ovat Barbados, Antigua ja Barbuda, Uruguay ja Mauritius. Sen sijaan Yhdysvallat, Somalia, Etelä-Sudan sijoittuvat indeksissä alimmille sijoille.

Vipuvoimaa SDG-tavoitteiden edistämiseen

UN Global Compact on tarttunut härkää sarvista, ja kirittää yrityksiä tarttumaan toimeen SDG-tavoitteiden edistämiseksi. Tuore Forward Faster -aloite kannustaa yrityksiä tekemään yhä kunnianhimoisempia, konkreettisia ja mitattavia tekoja viidessä osa-alueessa, joissa yrityksillä on eniten valtaa ja vipuvoimaa SDG-tavoitteiden edistämisessä. Nämä alueet ovat sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ilmastotoimet, elämiseen riittävä palkka, vesiresilienssi ja kestävä rahoitus. Suomesta tähän mennessä aloitteeseen on sitoutunut 26 yritystä.

Syksyllä pidetään YK:n pääsihteeri António Guterreksen aikakauden tärkein kokous Summit of the Future. Mukaan lähtee UN Global Compactin yritysdelegaatio osana Suomen virallista delegaatiota.

Summit of the Future tuo maailman johtajat yhteen luomaan kansainvälistä konsensusta siitä, miten teemme paremmin yhteistyötä saavuttaaksemme Agenda2030:n tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset. Summit laittaa kestävän kehityksen tavoitteet keskiöön ja tuottaa linjaukset muun muassa kestävän kehityksen rahoituksesta ja siitä, miten voimme kiihdyttää ilmastotoimia. Lopputulemana on Pact for the Future -asiakirja, joka korostaa ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa kaikessa tekemisessä.

Kerran sukupolvessa pidettävä YK:n tulevaisuushuipparin isona otsikkona on multilateralismin uudelleenmuotoilu. Tähän SDSN:n tuorein tutkimus tuo hyvää kulmaa ja tietopohjaa.