Yritysvastuuseen liittyvä asianmukainen huolellisuus – huolellisuusvelvoite, due diligence – tuntuu hämmentävän monia. Hämmennystä ei ehkä herätä niinkään itse termi, joka on tuttu erilaisista yhteyksistä, esimerkiksi yrityskaupoista, vaan se, mitä due diligence tarkoittaa yritysvastuussa. Millaista toimintaa huolellisuusvelvoite vastuulliselta yritykseltä edellyttää?
Huolellisuusvelvoite yritysvastuun ytimessä
Yritysvastuun perustana on yrityksiä oikeudellisesti sitova kansallinen lainsäädäntö. Huolellisuusvelvoite on moniin yritystoimintaa säänteleviin kansallisiin lakeihin kirjattu periaate. Suomen lainsäädännössä periaate näkyy muun muassa osakeyhtiö-, työturvallisuus-, henkilötieto- ja ympäristönsuojelulaeissa.
Vastuullinen yritys toimii kansallisten lakien asettamia vaatimuksia paremmin ja virittää toimintansa huomioimaan kansainväliset yritysvastuulinjaukset. Huolellisuusvelvoite on kirjattu näkyvästi vuonna 2011 YK:ssa hyväksyttyihin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (YK:n ohjaavat periaatteet). Periaate läpileikkaa vuonna 2018 OECD:ssa hyväksyttyjä ohjeita asianmukaisesta huolellisuudesta vastuullisessa liiketoiminnassa (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct).
Huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että yrityksen täytyy arvioida ja ennaltaehkäistä toimintansa kielteisiä vaikutuksia ja korjata tai lieventää toteutuneita haittoja tai puutteita. Kun näitä vaikutuksia ja haittoja tarkastellaan yritysvastuun näkökulmasta, keskiöön nousevat yrityksen ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset (erityisesti ihmisoikeudet) ja hallintotapa. Menestyvää liiketoimintaa rakennetaan yritysvastuulla ja yrityksen arvoketjuihin liittyviä yritysvastuuriskejä hallitaan huolellisuusvelvoitteen avulla.
Oikeudellisesti sitova sääntely lisääntyy
Yritysvastuuta ja siihen liittyvää huolellisuusvelvoitetta on jalkautettu myös kansallisella tasolla säätämällä nimenomaisesti yritysvastuuta ja erityisesti ihmisoikeus- ja ympäristövastuuta koskevaa kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Alankomaissa. Tällaisella kansallisella sääntelyllä on vahvistettu yritysvastuuseen liittyviä yritysten oikeudellisia velvoitteita. Suomeenkin on ehdotettu huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa kansallista yritysvastuulakia.
Parasta aikaa vireillä on myös yritysvastuuta koskevia kansainvälisiä sääntelyprosesseja sekä EU:ssa että YK:ssa. Kansainvälisen sääntelyn toteutuessa valtioille tulee oikeudellisia velvoitteita vahvistaa yritysvastuun sääntelyä niiden kansallisessa lainsäädännössä, mikä käytännössä lisää yrityksiä oikeudellisesti sitovaa kansallista sääntelyä.
Aikaansa seuraavat yritykset ymmärtävät yritysvastuun merkityksen ja ovat tietoisia sääntelyn kehittymistä. Ne myös integroivat yritysvastuun ja siihen liittyvän huolellisuusvelvoitteen toimintaansa jo nyt.
Huolellisuusvelvoite YK:n ohjaavissa periaatteissa
Ihmisoikeusvastuuta konkretisoivat YK:n ohjaavat periaatteet ovat ensimmäinen kansainvälisen tason yritysvastuulinjaus, jossa due diligence on nostettu näkyvästi esiin. Yrityksiltä periaatteet edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamista ja nostavat huolellisuusvelvoitteen yrityksen vastuun keskeiseksi elementiksi. Periaatteet edellyttävät, että yritys tunnistaa toimintaansa liittyvät (suurimmat) potentiaaliset ja tosiasialliset negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset ja ryhtyy toimiin niiden estämiseksi ja lieventämiseksi. Huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu myös viestintä.
Ohjaavissa periaatteissa yrityksille asetettu huolellisuusvelvoite on ilmaistu seuraavasti:
Taking “every reasonable step to avoid involvement with an alleged human rights abuse”. (Commentary on para. 17)
Yritykseltä edellytettyjä konkreettisia toimia määrittelee se, mitä yritykseltä voidaan kohtuudella odottaa. Jos kyse on yrityksen omasta toiminnasta, yritykselle asetetut toimintavelvoitteet ovat suurimmat. Kun kyse on liiketoimintasuhteista, huolellisuusvelvoitetta noudattava vastuullinen yritys valitsee kumppaneikseen toisia vastuullisia yrityksiä.
Suurimmat yritysvastuuriskien hallinnan haasteet koskevat yleensä kauempana hankintaketjuissa olevia toimijoita. Laajat ja monimutkaiset hankintaketjut lisäävät vaikeuskerrointa. On tärkeää ymmärtää, että hankintaa ei välttämättä tarvitse hallita niin, että tunnistetaan kaikki ketjun toimijat, vaikutukset ja riskit. Jos kyse on monimutkaisista ketjuista, on ymmärrettävä oman hankintaverkoston rakenne ja tunnistettava suurimmat vaikutukset ja riskit, joihin vaikuttavat keskeisesti yrityksen toimiala, tuotteet (ml. raaka-aineet) ja toimintakontekstit. Vastuullisuusodotuksiin vaikuttaa myös yrityksen koko: isommilta yrityksiltä odotetaan enemmän kuin pieniltä.
Yrityksen ihmisoikeusvastuun konkretisoinnin avain löytyy kansainvälisen oikeuden ihmisoikeusnormien ja huolellisuusvelvoitteen ymmärtämisestä.
Yritysvastuun due diligence vaikuttaa riskiin ja tuottoon
Siinä missä yritysvastuunäkökulmat ovat vakiinnuttaneet paikkansa yritysten taloudellisessa päätöksenteossa ja yritysvastuuraportoinnissa, ESG Due Diligence (DD) raivaa tilaa myös liiketoiminnan kriittisissä toiminnoissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa yrityskauppa, pääomasijoitus ja toimittajan tai liikekumppanin valinta. Kaikkiin näihin tilanteisiin liittyy riski, että toiminta tuo mukanaan uusia vastuita (liabilities). Esimerkiksi ostettavalla yrityksillä voi olla ympäristövastuita, joiden realisoituminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja mainehaittaa. ESG DD-prosessilla pyritäänkin pienentämään näitä riskejä ja huomamaan ’piilevät’ yritysvastuuasioihin liittyvät vastuut etukäteen, jotta niistä ei synny ikäviä yllätyksiä. Näissä liiketoiminnan kriittisissä toiminnoissa DD on erittäin tärkeä, koska esimerkiksi yrityskaupan hinnoittelu perustuu odotettuun tuottoon suhteessa otettuun riskiin ja ikävät yllätykset voivat pilata tämän yhtälön. Sen vuoksi perinteisen DD-prosessin lisäksi nykyään analysoidaan hyvin kriittisesti myös ESG-näkökulmat. Yhä useampi yritys tuo ESG DD-prosessin myös arkipäiväiseen liiketoimintaan, eikä pelkästään mainittuihin kriittisiin liiketoimintatilanteisiin.
Global Compact Network Finlandin webinaari
Huolellisuusvelvoitteen tekee haastavaksi se, ettei ole olemassa yleistä ja selkeää mittaria riittävän huolellisuuden arvioimiseksi. Vastuuarviointiin liittyy aina tilannekohtaista arviointia ja punnintaa.
Global Compact Network Finland järjestää asianmukaista huolellisuutta yritysvastuussa koskevan webinaarin 18.3.2021, klo 12 - 13.30. Valotamme siinä huolellisuusvelvoitteen sisältöä ja konkreettisia toimia, joilla yritykset voivat toteuttaa yritysvastuun huolellisuusvelvoitetta. Lämpimästi tervetuloa mukaan kuulemaan lisää ja keskustelemaan.
Merja Pentikäinen
yritysvastuuasiantuntija, OTT
Opinio Juris Oy
Hanna Silvola
apulaisprofessori, KTT
Hanken
