Matka- ja pakettipalveluja tarjoava Matkahuolto on saanut UN Global Compact -verkostosta niin konkreettisia työkaluja kuin vertaistukea ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten hallintaan.
Matkahuollossa vastuullisuustyö elää ja kehittyy ajassa. Samalla se on juurtunut yritykselle ja sen toimialalle olennaisiin kysymyksiin ympäristövastuusta, työ- ja ihmisoikeuksista sekä hyvästä hallintotavasta. Näin linjaa yrityksen vastuullisuusjohtaja Jaana Korkiakoski.
“Perusasiat täytyy tehdä todella hyvin, koska vasta niiden pohjalta voidaan rakentaa tulevaisuutta”, hän sanoo.
Yrityksessä näihin vastuullisuustyön perusasioihin kuuluvat erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ESG-teemat. Vastuullisuusohjelman keskeisin tavoite on alusta asti ollut ilmastotyö. Kuluvan strategiakauden uusia kehityskohteita ovat olleet henkilöstön monimuotoisuus, luonnon monimuotoisuus ja kestävät hankinnat.
Sitoutuminen UN Global Compactiin tukee Matkahuollon vastuullisuusohjelman toteuttamista: sen toimintaperiaatteet muodostavat Korkiakosken mukaan olennaisen viitekehyksen Matkahuollon eettisille periaatteille, joita noudattavat niin yrityksen oma väki kuin kumppanit.
Kuluvan vuosikymmenen alku oli Matkahuollon vastuullisuustyölle käänteentekevä. Vaikka työtä vastuullisuuden eteen oli tehty aiemminkin, vuonna 2020 yritys laati ensimmäisen systemaattisen ja tavoitteellisen vastuullisuusohjelmansa. Vuonna 2023 Science Based Targets -aloite validoi Matkahuollon tieteeseen perustuvat keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteet, ja yritys sitoutui UN Global Compactiin.
Verkostoon sitoutuminen on ollut Korkiakosken mukaan monin tavoin arvokasta. Erityisesti Business & Human Rights -koulutusohjelma jätti jäljen: se tarjosi käytännönläheisen työkalun, jonka avulla arvioida yrityksen ihmisoikeusvaikutuksia.
“Koulutusohjelma oli sisällöltään laaja ja kattava, mutta samaan aikaan hyvin käytännönläheinen. Harjoitustyönä teimme Matkahuollossa ensimmäistä kertaa oman ihmisoikeusarvioinnin”, Korkiakoski sanoo. Tämä arviointi tuki myös kestävyysraportoinnin edellyttämää kaksoisolennaisuusanalyysiä, jossa tarkastellaan sekä yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja sidosryhmiin että näiden vaikutuksia yrityksen toimintaan.
Ihmisoikeuksien arviointi auttoi Matkahuoltoa konkretisoimaan olennaiset ihmisoikeusvaikutukset ja niihin liittyvät tarvittavat toimenpiteet. Ihmisoikeusarvioinnin jälkeen yritys on painottanut vastuullisuustyössään aiempaa vahvemmin esimerkiksi logistiikka-alalle tyypillisiä työturvallisuusasioita.
Päästövähennyksille ja monille muille liiketoiminnan ympäristövaikutuksille on siis selkeät tavoitteet ja onnistumisen mittarit. Matkahuollon strategiaan kuuluva ilmastotiekartta ja siirtymäsuunnitelma näyttävät suuntaa ympäristöön liittyvän työn seuraaville askeleille.
Korkiakosken mukaan on tärkeää kehittää systemaattista johtamista ja ohjauskeinoja nimenomaan negatiivisten ympäristövaikutusten hallintaan. UN Global Compact Suomen Nettonollaryhmä tukee ympäristövastuuta koskevaa työtä.
“Olen saanut Nettonollaryhmästä sekä esimerkkiä parhaista käytännöistä että perspektiiviä pitkistä hankintaketjuista ja niihin liittyvistä ympäristökysymyksistä”, Korkiakoski sanoo.
Myös luonnon monimuotoisuus nousi osaksi Matkahuollon vastuullisuusohjelmaa, kun ohjelmaa päivitettiin vuonna 2024. Teemasta on parhaillaan käynnissä sisäinen esiselvitystyö. Pohjoismaisten UN Global Compact -verkostojen Nordic Nature Starter Pack -ohjelman webinaarit ovat tarjonneet yritykselle väylän perehtyä monimuotoisuuteen paremmin ja ymmärtää luontotyötä osana yritystoimintaa.
Matkahuollossa tarkastellaan liiketoiminnan vaikutuksia huolellisesti, ja aika ajoin pysähdytään iloitsemaan onnistumisista. Niistä Korkiakoski nostaa esiin yhden yli muiden: EcoVadis-vastuullisuusarvioinnin kultatason saavuttaminen kaksi vuotta ennen strategiaan kirjattua tavoiteaikaa. Standardi tulevaisuudelle on siis asetettu.
Pääkuva: Matkahuolto