Sitoutuminen UN Global Compactiin tarjoaa Varmalle suurennuslasin, jolla tarkastella toiminnan vaikutuksia

Työeläkevakuutusyhtiö Varma on saanut UN Global Compact -verkostosta tukea erityisesti ihmisoikeustyön kehittämiseen. Ihmisoikeudet koskevat myös yhtiön vastuullista sijoittamista: globaalilla sijoitussalkulla on vaikutuksia, jotka voivat ulottua kauas.

Tee niin kuin sanot ja sano niin kuin teet. Työeläkevakuutusyhtiö Varman vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskelan mukaan yritysvastuuseen tulee suhtautua kunnianhimoisesti mutta nöyrästi – ja varautua siihen, että työtä tullaan haastamaan. 

Varma sitoutui UN Global Compactiin vuonna 2021. Kaskela korostaa, että sitoutuminen kansainväliseen aloitteeseen on vastuullisuustyön lähtökohta, ei lopputulos. 

“Tiedolla johtaminen ja kotiläksyjen tekeminen ovat olennaisia asioita vastuullisessa yritystoiminnassa. Kansainvälisten aloitteiden ja muiden sopimusten noudattaminen lakien lisäksi alkavat olla yritysten vähimmäisvaatimuksia”, hän sanoo. 

UN Global Compact -verkostossa toimiminen on tarjonnut Varmalle ikään kuin suurennuslasin, jonka kautta oman toiminnan vaikutuksia voi tarkastella aiempaa laajemmin ja syvällisemmin. 

“Vertaiskeskustelut eri toimialojen yritysten kanssa ovat tuoneet konkreettista tukea esimerkiksi hankintaketjun hallintaan. Sitoutuminen on myös auttanut ymmärtämään entistä paremmin vastuullisuuteen liittyviä haasteita nykyhetken globaaleissa ketjuissa ja poliittisissa olosuhteissa”, Kaskela sanoo. 

Ihmisoikeuksien turvaaminen lähellä ja kaukana

Eläkkeiden turvaaminen on pohjimmiltaan ihmisoikeusasia. Ihmisoikeudet ovatkin yksi Varman vastuullisuustyön tärkeimpiä teemoja, ja sitoutuminen UN Global Compactiin tukee tätä työtä. Varman vastuullisuustiimiläiset osallistuivat esimerkiksi Business & Human Rights -koulutusohjelmaan, jossa perehdyttiin yritysten ihmisoikeusvastuuseen ja kehitettiin asianmukaisen huolellisuuden käytäntöjä läpi arvoketjun. 

“Koulutusohjelma oli konkreettinen tapa käsitellä ihmisoikeustyötämme ja Varman sijoituskohteisiin liittyviä kysymyksiä. Meillä esimerkiksi on globaali sijoitussalkku. Mitä se tarkoittaa ihmisoikeuksien näkökulmasta?” Kaskela havainnollistaa. 

Ihmisoikeuksiin liittyvässä vastuullisuustyössä on kansainvälisesti vielä runsaasti tehtävää. World Benchmark Alliance julkaisi vuonna 2024 selvityksen, jonka mukaan 90 prosenttia maailman 2000 vaikutusvaltaisimmasta yrityksestä ei ollut onnistunut turvaamaan ihmisoikeuksia, eettistä toimintaa tai ihmisarvoista työtä toiminnassaan. 

“Esimerkiksi yhdenvertaisuus ja saavutettavuus ovat meille todella tärkeitä aihepiirejä ja niiden eteen on tehty paljon työtä vuosien mittaan. Ihmisoikeuksien koulutusohjelma kuitenkin antoi perspektiiviä asioihin ja toimitusketjuihin, jotka ovat maantieteellisesti kaukana työeläkevakuutusyhtiön arjesta”, Kaskela sanoo. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Vastuullinen sijoittaminen toiminnan ytimessä

Ihmisoikeustyö kattaa Varmassa myös vastuullisen sijoittamisen, joka on yhtiön vastuullisuusohjelman keskeinen painopiste. Varma seuraa, että sen sijoituskohteet ja toimitusketju ovat niin ikään sitoutuneita UN Global Compactin periaatteisiin. 

Kansainväliset sijoittajat ovat vuosikymmeniä tarkkailleet sijoituskohteidensa mahdollisia normirikkomuksia, eli esimerkiksi UN Global Compactin periaatteita rikkovaa toimintaa. Kaskelan mukaan tarkastelu on kuitenkin ollut melko staattista: datan perusteella on selvitetty, onko rikkomuksia jo tapahtunut tai mahdollisesti tapahtumassa. 

“Tällaiset rikkeet eivät yleensä tapahdu tyhjiössä. Voi olla kyse esimerkiksi riittämättömästä riskienhallinnasta. Harvoin käy niin, että muutoin vastuullisesti toimivalla yrityksellä yksi osa toiminnasta sakkaa täysin”, Kaskela sanoo. 

Sitoutuminen UN Global Compactiin onkin vahvistanut, että yritysvastuu on paljon muutakin kuin rikkomusten reaktiivista tarkkailua. Parhaimmillaan se on kokonaisvaltaista, aktiivista ja systemaattista toimintaa. Kaskela puhuu kaksoisolennaisuudesta ja sen kasvavasta merkityksestä. 

“Yrityksissä ei tulisi miettiä riskejä pelkästään omasta näkökulmasta, vaan myös niiden ihmisten näkökulmasta, joita toiminta koskettaa”, hän sanoo. Kaksoisolennaisuusarviointi on keskeinen osa CSRD-kestävyysraportointia, joka edellyttää yrityksiltä toiminnan vaikutusten arviointia niin liiketoiminnan kuin sidosryhmien näkökulmasta. 

Joukko toimintaperiaatteita vastuullisuuden ajurina

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja UN Global Compactin kymmenen periaatetta ohjaavat Varman toimintaa siinä missä muutkin strategiset linjaukset. Ihmisoikeuksien ja vastuullisen sijoittamisen ohella Varman toiminnassa korostuvat muun muassa ilmastoteot ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

“Varman toimintaa sääntelee kansainvälisten sitoumusten lisäksi laaja joukko omia periaatteita, politiikkoja ja työohjeita. On hyvä, että monet toimintaperiaatteet ovat julkisia: niitä on noudatettava, ja niiden mukaan toimitaan”, Kaskela sanoo. 

Vuonna 2025 Varma päivittää vastuullisuusohjelmansa. Kaskela nostaa viime vuosien vastuullisuustyöstä erityisesti päästövähennystavoitteiden etenemisen. Esimerkiksi asuntosijoituskohteiden käytön aikainen energia on vuonna 2025 hiilidioksidipäästötöntä. Varman päästövähennystavoitteet ovat myös Science Based Targets -aloitteen validoimat.

“Ylipäänsä yritysvastuussa ollaan siirtymässä juhlapuheista arjen tekemiseen. Se ei aina näy ulospäin, mutta merkitsee paljon", Kaskela summaa. 

Kuvat: Varma