Suoraan sisältöön

Paljon on puhuttu siitä, että ilmastonmuutokselle ja muille vastuullisuusasioille ei tehdä tarpeeksi ennen kuin niillä on jokin taloudellinen merkitys – raha puhuu. Lähtökohtaisesti sijoittajat haluavatkin sijoituksilleen hyvää tuottoa, mutta eivät enää hinnalla millä hyvänsä.

Vastuullisuuden ja tuoton suhde onkin parhaimmillaan kaksisuuntainen. Ensiksi, kaiken liiketoiminnan on oltava taloudellisesti kestävää, jotta se voi luoda edellytykset myös vastuulliselle liiketoiminnalle. Toiseksi, yhä useampi tutkimus osoittaa, että vastuullinen liiketoiminta voi olla varsin kannattavaa liiketoimintaa ja johtaa parhaimmillaan jopa ylituottoihin.

Yhä useampi yritys haluaa luoda arvoa myös sidosryhmilleen esimerkiksi työtyytyväisyyden, luotujen työpaikkojen, maksettujen verojen ja vähennettyjen päästöjen muodossa. Sidosryhmille luotu arvo maksaa itsensä takaisin haluttuna työpaikkana ja turvallisena liiketoimintaympäristönä, mutta myös euroina.

Taloudellinen vastuu nousussa

Yritysten vastuullisuutta arvioitaessa tarkastelun kohteena ovat sen ympäristö-, sosiaaliset, ja taloudelliset vaikutukset.  Sijoittajapuolella puhutaan ESG-näkökulmista, jossa taloudellisesta vastuusta käytetään termiä hyvä hallintotapa. Niin paljon kuin yritysvastuusta onkin viime vuosikymmenen aikana puhuttu, taloudellisen vastuun kysymykset ovat jääneet yllättävän vähälle huomiolle. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat tuoneet ympäristökysymykset keskustelun fokukseen ja viimeistään globaali COVID-19 pandemia nosti yritysten sosiaalisen vastuun johtoryhmien agendalle. Vielä vuosikymmen sitten taloudellisen vastuun luvut poimittiin usein vuosikertomuksesta, mutta nyt niitä pohditaan onneksi jo huomattavasti laajemmin.

Global Compact korruptiota vastaan

Global Compactin kymmenes periaate koskee korruption torjuntaa ja sen mukaan yritysten tulee toimia kaikkia korruption muotoja vastaan, mukaan lukien kiristys ja lahjonta. Suomessa herkästi ajattelemme, että meillä korruptio ei ole suuri ongelma ennen kuin yrityksemme lähtevät kansainvälisille markkinoille. Valitettavasti kotimaisetkaan yritykset eivät ole korruptiolle immuuneja, sillä maksettujen rahasummien sijaan korruptio on rakenteellista: vaihdetaan hyviä palveluksia ja ylläpidetään hyväveli -verkostoja tavalla, joka on ristiriidassa yritysvastuun kanssa.

Taloudellista vastuuta on kuitenkin syytä tarkastella korruptiota laajemmin, ja suunnata katse kohti johdon ja hallituksen moninaisuutta ja puolueettomuutta, vastuullisia palkitsemiskäytäntöjä, veronmaksua, sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja liiketoiminnan eettisyyden arviointia. EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntötyö on vahvistanut vastuullisuuden roolia rahoitustoiminnassa. Sekä rahoituksen saatavuus että rahoituskustannukset riippuvatkin yhtä useammin yrityksen vastuullisuuden tasosta.

Monet taloudellisen vastuun kysymykset ovat integroituneet muiden vastuullisuuskysymysten kanssa, kuten vaikkapa vastuullinen palkanmaksu tai ympäristöystävällisten tuotteiden osuus myynnistä ja sen vaikutus palkitsemiseen. Yritysvastuun kolmen osa-alueen ja niiden keskinäisten vaikutusten ymmärtäminen onkin vastuullisen talouden edellytys.



Hanna Silvola
KTT, Apulaisprofessori
Hanken Svenska handelshögskolan

Jaa kirjoitus