Yritystoimintaa ei ole eikä tarvita ilman ihmisiä. Ihmiset ovat yritysten tuottamien tuotteiden – tavaroiden ja palveluiden – välittömiä tai välillisiä loppukäyttäjiä. Vaikka teknologian kehitys on merkittävästi muokannut ja muokkaa työelämää, ihmisiä tarvitaan edelleen tuotteiden valmistamisessa ja myynnissä. Ihmistyön tarve jopa kasvaa asiantuntija- ja palvelualoilla.
Sosiaalisen vastuun merkitys ja painoarvo osana yritysvastuuta vahvistuu jatkuvasti. Yrityksissä on havahduttu siihen, että ihmisistä kannattaa pitää hyvää huolta. Vastuullinen yritys kantaa vastuuta toimintansa vaikutuksista ihmisiin, erityisesti työntekijöihin ja asiakkaisiin. Vastuullinen yritys varmistaa minimissään, että sen toiminta ei aiheuta haittaa ihmisille.
Vastuullisissa yrityksissä on myös noteerattu, että ihmisten hyvä kohtelu tuottaa monenlaisia positiivisia tuloksia. Hyvä kohtelu lisää työntekijöiden pysyvyyttä ja tuottavuutta sekä vahvistaa asiakasuskollisuutta. Sosiaalinen vastuu on yksinkertaisesti hyvää bisnestä.
Yrityksen ihmisoikeusvastuu sosiaalisen vastuun perustana
Yrityksen ihmisoikeusvastuu on sosiaalisen vastuun kivijalka. Ihmisoikeusvastuuseen kuuluvat ihmisten kohteluun liittyvät perustavanlaatuiset kysymykset, jotka määrittyvät kansainvälisten ihmisoikeusnormien perusteella. Keskeisiä ihmisoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään ja oikeus terveyteen, oikeus oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä syrjimättömyys. Tällaiset oikeudet edellyttävät esimerkiksi työntekijöiden henkeen ja terveyteen liittyvien uhkien torjumista ja sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin suojaamista. Asiakkaille ihmisoikeusvastuu näyttäytyy keskeisesti tuoteturvallisuutena. Syrjimättömyys tarkoittaa tasavertaista kohtelua rekrytoinnissa, uralla etenemismahdollisuuksissa, palkkauksessa ja asiakaspalvelussa.
Yrityksen ihmisoikeusvastuun kivijalan päälle rakentuvat muut sosiaalisen vastuun kysymykset. Näitä ovat esimerkiksi työyhteisön moninaisuus, laajat työhyvinvointikysymykset ja hyvä johtajuus, joilla osaltaan luodaan hyvää ja ihmisiä arvostavaa toimintakulttuuria.
Odotukset kansainvälisistä normeista ja linjauksista
Yrityksen ihmisoikeusvastuun ymmärtämiseksi on tärkeä hahmottaa, että monien yritystoimintaa sääntelevien kansallisten lakien taustalta löytyy valtion hyväksymiä ihmisoikeusnormeja. Esimerkiksi Suomen työlainsäädäntö on muokkautunut työelämää koskevien kansainvälisten ihmisoikeusnormien pohjalta. Työturvallisuuslailla suojataan työntekijöiden henkeä ja terveyttä, työaikalailla määritellään kohtuullisia työaikoja, syrjimättömyyttä säännellään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa ja niin edelleen.
Ihmisoikeusvastuulle merkityksellisen kansallisen sääntelyn tunnistaminen on tärkeää siksikin, että kansallisten lakien noudattaminen on vasta yritysvastuun lähtökohta. Vastuullinen yritys kunnioittaa myös kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Tätä odotusta täsmennetään yritysvastuuta koskevissa kansainvälisissä linjauksissa.
Ihmisoikeudet näkyvästi Global Compactissa
YK:n Global Compact -aloite muodostaa yritysvastuuta – myös yrityksen ihmisoikeusvastuuta – määrittävän kansainvälisen standardiston perustan. Global Compactin kymmenestä periaatteesta peräti kuusi koskee ihmisoikeuksia. Sittemmin ihmisoikeuksia osana vastuullista yritystoimintaa on täsmennetty YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2011 hyväksymissä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. YK:ssa vuonna 2015 hyväksytyistä kestävän kehityksen tavoitteista yli 90 % on todettu linkittyvän ihmisoikeuksiin. Mainitut kolme YK:n instrumenttia muodostavat globaalisti tunnustettujen yritysvastuuodotusten kehyksen, ja ne kaikki kuuluvat vastuullisen yrityksen ’työkalupakkiin’.
Ihmisoikeuksien toteutuminen liittyy läheisesti elinkelpoisen ympäristön säilymiseen ja puhtaan veden saatavuuteen. Siten ihmisoikeusvastuu kietoutuu erottamattomasti ympäristövastuuseen. Ympäristövastuun merkitys osana yritysvastuuta näkyy muun muassa YK:n Global Compactin kolmessa ympäristöperiaatteessa.
Yrityksen ihmisoikeusvastuun toteuttaminen ei ole rakettitiedettä. Toteuttamisen onnistuminen edellyttää kuitenkin ymmärrystä ihmisoikeusnormeista ja niiden konkreettisesta merkityksestä yritystoiminnalle.
Ks. lisää yritysvastuusta: Hanna Liappis, Merja Pentikäinen ja Anne Vanhala: Menesty yritysvastuulla – käsikirja kokonaisuuteen, Edita 2019.
Merja Pentikäinen
ihmisoikeus- ja yritysvastuuasiantuntija
Opinio Juris
