Datan ja tekoälyn käyttö on tällä hetkellä yksi kuumimmista yritysmaailman aiheista sekä liiketoiminnan että vastuullisuuden näkökulmasta. Vastuullisuusaiheena teema on kuitenkin melko tuore. Datan ja tekoälyn etiikasta ja vastuullisesta käytöstä on puhuttu jo vuosia, mutta ei niinkään paljon siitä, miten näitä voidaan hyödyntää vastuullisuustyön tavoitteiden saavuttamisessa.
Dataa ja tekoälyä käytetään jo esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden tai varastologistiikan ohjaamisessa. Samoin erilaisia teollisia koneita ja laitteita pystytään ohjaamaan ja diagnosoimaan etänä ja optimoimaan muun muassa energiankulutusta tai huoltotoimia niiden keräämän ja lähettämän datan perusteella. Useimmissa jo käytössä olevissa ratkaisuissa tavoitteena on energia- ja kustannustehokkuus, joissa onkin saavutettu erinomaisia tuloksia.
Datan ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaalisen vastuun ja ihmisoikeuksien edistämisessä onkin huomattavasti vähemmän konkreettisia esimerkkejä. Aihe on varmasti vaikea ja moniulotteinen, koska sosiaaliseen vastuuseen liittyy aina ”ihmisfaktori”, kuten esimerkiksi sosiaalinen tausta ja ympäristö, fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, itsemääräämisoikeus, terveys ja niin edelleen.
Joitain esimerkkejä datan ja tekoälyn käyttämisestä sosiaalisen vastuun apulaisena kuitenkin löytyy. Esimerkiksi rahapelitoimiala on tässä jonkinlainen poikkeus. Nykyisin rahapelitoimialalla alkaa olla markkinasta riippuen joko lainsäädännöllinen pakko tai vähintään vahva kansainvälinen normi käyttää dataa ja tekoälyä pelihaittojen ennaltaehkäisyssä online-pelaamisessa.
Erilaisten ennustemallien ja niitä hyödyntävien huolenpitomallien kypsyystaso kehittyy jatkuvasti ja niitä tuodaan käyttöön kiihtyvää tahtia. Esimerkiksi Norjassa paikallinen rahapelimonopoli on kehittänyt sovelluksen, joka aloittaa pelaajan kanssa viestinnän pelaamisen rajojen tarkistamisesta, jos tietyt riskiparametrit alkavat hälyttää. Näin äskettäin myös erään palveluntarjoajan ratkaisun, jossa chatbot aktivoituu keskustelemaan pelaajan kanssa pelaamisen hallinnasta havaitessaan pelaajan käyttäytymisessä muutosta korkeamman riskin suuntaan.
Myös Veikkaus on 1.1.2022 voimaan astuneen uuden arpajaislain myötä saanut mahdollisuuden hyödyntää dataa haitallisen pelaamisen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (ArpL 51 §). Otimme uuden dataan pohjautuvan pelihaittaennusteen käyttöön alkuvuonna 2022. Mallin ennustavat muuttujat on muodostettu sen pohjalta, mitä peliongelmakäyttäytymisestä tiedetään tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tavoitteena on mallintaa pelaamisen volyymia, vakautta ja suunnitelmallisuutta, sekä pelaamisen kohdistumista tiettyihin korkeamman riskin peliryhmiin. Lopulliset malliin päätyneet muuttujat on karsittu niiden ennustevoiman perusteella.
Hyödynnämme pelihaittaennustetta muun muassa erilaisten vastuullisuustoimenpiteiden kohdentamiseen ja asiakaskäyttäytymisen seurantaan. Vuoden 2022 aikana teimme pelihaittaennusteeseen perustuen yli 2 000 huolenpitosoittoa, ja tänä vuonna soittoja on tavoitteena tehdä yli 3 000. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön erilaisia automatisoituja toimintoja, kuten huolenpitoviestit verkkosivuilla sekä mobiilisovelluksessa pelaajan kirjautuessa palveluun.
Meillä on vielä paljon opittavaa ja opeteltavaa datan ja tekoälyn käytössä vastuullisuustyömme apulaisena. Se on kuitenkin selvää, että datan ja tekoälyn avulla pystymme kohdentamaan henkilökohtaisia viestejä ja mini-interventioita huomattavasti paremmin ja laajemmin, kuin mitä pystyisimme käyttämällä ainoastaan ihmiskontaktia. Pelkän tekoälyn varaan sosiaalisen vastuun edistämistyötä ei voi kuitenkaan ainakaan vielä jättää, sillä luottamus rakentuu lopulta parhaiten ihmisten välisessä kommunikaatiossa.
Susanna Saikkonen
vastuullisuusjohtaja
Veikkaus
