Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut keskustelua YK:n merkityksestä. Monet ovat kysyneet, onko YK:lla ylipäätään mitään virkaa, kun turvallisuusneuvosto ei pysty tekemään päätöksiä näin isossa asiassa. Yksi turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Venäjä, on sekä hyökkääjä että hyökkäyssotaan liittyvien päätösten estäjä.
Turvallisuusneuvoston päätöksenteko onkin Ukraina-asioissa halvaantunut. Muutoin maailmanjärjestö on onneksi säilyttänyt toimintakykynsä, myös Ukrainaan liittyen. YK:n pääsihteeri on neuvotellut osaratkaisuja akuuteissa kysymyksissä, jotka koskevat niin siviilien evakuointeja, ruokakuljetusten avaamista ja kipeästi tarvittavien lannoitteiden vientiä kuin ydinvoimalaturvallisuutta tai vankien vaihtoa. Monet YK-järjestöt kuten UNICEF, UN Women ja pakolaisjärjestö UNHCR, toimivat Ukrainassa ja naapurimaissa – kuten aina kriisitilanteissa. Turvallisuusneuvosto käsittelee edelleen muita asioita. Se hyväksyy rauhanturvaoperaatioiden mandaatteja sekä ratkoo Afrikan kysymyksiä ja anarkiaan vaipuvan Haitin tilannetta. YK:n monialainen työ kestävän kehityksen edistämiseksi jatkuu. YK on läsnä ja vaikuttaa lähes kaikkialla maailmassa.
Venäjän hyökkäyssodan globaalit vaikutukset ulottuvat mm. ruokaturvallisuuteen ja polttoaineiden saatavuuteen ja nostavat hintoja kautta maailman. Nämä vaikutukset tulevat entisten ongelmien päälle. Vaikka maailmantalous oli ennen sotaa jo toipumassa, kehittyvien maiden velkaantumisongelmat, pandemian monet sosio-ekonomiset seuraukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset odottivat ratkaisua, ja odottavat yhä. YK jatkaa usein epäkiitollista työtään kaikissa näissä kysymyksissä.
YK:n yleiskokous on myös ainoa paikka, missä kaikki maailman maat ottavat kantaa keskeisimpiin kansainvälisiin kysymyksiin. 12.10. jäsenmaiden ylivoimainen enemmistö, 143 maata 193:sta, piti Ukrainan alueiden liittämistä Venäjään laittomana ja vaati Ukrainan alueiden palauttamista. Vain 4 maata äänesti Venäjän kanssa päätöslauselmaa vastaan. Kannanotto oli selvä, eikä se ole ihmekään: tässä mittakaavassa alueita ei ole riistetty ja liitetty hyökkääjävaltioon yli kolmeen vuosikymmeneen – jollei mukaan lueta Venäjän aiempia toimia Georgiassa ja Ukrainassa.
Venäjän Ukrainan siviiliväestöön ja siviili-infrastruktuuriin kohdistamat iskut sekä alueiden anastaminen herättää suurta huolta YK:n jäsenmaissa, kaikilla mantereilla. Venäjä on hävinnyt kaikki Ukrainaa koskevat äänestykset yleiskokouksessa, ja sen argumentit herättävät kummastusta. Syy raakaan hyökkäyssotaan on aina muissa kuin hyökkääjävaltiossa itsessään. YK-jäsenistön piirissä syntynyt tilanne koetaan lähes käsittämättömänä. Ja sitä se onkin: modernina aikana, jolloin ihmiskunnalla on kaikki edellytykset ratkoa suurimmatkin ongelmansa ja vahvistaa hyvinvointia globaalisti, hyvän koulutustason omaava kehittynyt teollisuusmaa – vieläpä Suomen lähinaapuri ja pitkäaikainen yhteistyökumppani - valitsee toimintatapansa historian synkimmistä virtauksista. Sotaan liittyvät vastuu- ja korvauskysymykset nousevat jatkossa entistä vahvemmin esiin.
YK:ssa haasteet eivät lopu, mutta työ jatkuu. Etäällä Ukrainasta sijaitsevat maat haluavat varmistaa, että muita kriisejä ja ongelmia ei unohdeta. Tämä on oikeutettu toivomus. Pääsihteerin lanseeraaman ”Our Common Agendan” tavoitteena on vauhdittaa edistystä kriittisissä kysymyksissä mm. rauhan vahvistamiseksi, tasa-arvon lisäämiseksi ja nuorten aseman parantamiseksi mm. koulutuksen ja työpaikkojen avulla sekä innovaatioiden ja teknologian hyödyntämiseksi YK:n työssä, jäsenmaiden hyväksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden tilaa arvioidaan ensi vuonna pidettävässä huippukokouksessa, ja pääsihteerin aloitteesta järjestetään kaikkein suurimpiin haasteisiin keskittyvä tulevaisuushuippukokous vuonna 2024.
YK:n työ ei koske vain valtioita. Kestävän kehityksen tavoitteiden myötä ”multistakeholderismi” on vallannut alaa YK:ssa. Yritysten roolia painotetaan laajasti. Suomalaisyrityksillä voisi olla annettavaa sekä digitalisaatiota koskevia suuntaviivoja laadittaessa, että vastuullisen digitalisaation edistämisessä konkreettisella tavalla eri maissa. Innovatiiviset lähestymistavat ja teknologiset innovaatiot kiinnostavat YK:ta. YK on myös suuri hankkija, johon kannattaa panostaa. Yksistään YK:n rauhanturvaoperaatioissa toimii yli 100.000 henkilöä eri puolilla maailmaa.
Tänään, YK-päivänä, YK on entistäkin tarpeellisempi. Se ei ole täydellinen, mutta se on rauhan, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen asialla. YK:n vahvistamiseen myös suomalaisten kannattaa panostaa.
Elina Kalkku
suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustaja YK:ssa
