Selvitys: Suomalaisyritykset tuottavat yhteiskunnallista hyvää vielä liian usein ympäristön kustannuksella
Suomalaiset yritykset tuottavat paljon sosiaalista hyvää, kuten työpaikkoja ja infrastruktuuria, mutta tekevät sen edelleen osin luontoa ja ilmastoa kuormittaen. Tiedot ilmenevät tiistaina 9. toukokuuta julkistetusta UN Global Compact Suomen selvityksestä.
UN Global Compact Suomen tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin, miten suuri osa yritysvastuuverkoston 192:n jäsenyrityksen tuottamista palveluista tai tuotteista auttaa tai haittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) saavuttamista. Selvityksen teki yritysten vaikuttavuuden mittaamiseen erikoistunut teknologiayhtiö Upright.
Jäsenyritykset tuottavat paljon hyvää. Niiden yhteenlasketusta lähes 339 miljardin euron liikevaihdosta 26 prosenttia edisti kestävää talouskasvua, tuotti työllisyyttä ja säällisiä työpaikkoja (SDG-tavoite 8), 15,7 prosenttia edisti kestävää infrastruktuuria, teollisuutta ja innovaatioita (SDG-tavoite 9) sekä 10,1 prosenttia vauhditti ilmastotoimia (SDG-tavoite 13).
Muutos on jo käynnissä – ja sen vauhti kiihtyy
Suurimmat haitalliset vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta olivat ilmastotoimissa: 19,9 prosenttia yritysten liikevaihdosta haittaa kiireellisiä ilmastotekoja vaativan tavoitteen (SDG-tavoite 13) saavuttamista. Yritysten liikevaihdosta 19,3 prosenttia haittaa edullista ja kestävää energiaa koskevan tavoitteen (SDG-tavoite 7) ja 15 prosenttia kestäviä kaupunkeja ja yhdyskuntia koskevan tavoitteen (SDG-tavoite 11) saavuttamista.
“Selvityksestä piirtyvä kuva on epätarkka mutta lahjomaton. Selvitys ei ota kantaa siihen, miten yritykset harjoittavat toimintaansa eli esimerkiksi miten ne edistävät tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia tai ehkäisevät syrjintää työelämässä. Se valottaa sitä, millaisia vaikutuksia yritysten tuottamilla palveluilla ja tuotteilla on kestävän kehityksen tavoitteisiin”, UN Global Compact Suomen pääsihteeri Marja Innanen kertoo.
Kuva yritysten vaikutuksista muuttuu, kun tuloksia ei painoteta liikevaihdon mukaan. Tällöin pienten ja keskisuurten yritysten vaikutukset pääsevät paremmin esiin ja samalla pienenee selvästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista haittaava osuus liikevaihdosta. Toisaalta myös tavoitteiden saavuttamista edistävä osuus on keskimäärin pienempi.
Pääsihteeri Marja Innanen uskoo, että sekä liikevaihdolla painotettu että painottamaton tulos muuttuu tulevaisuudessa vahvasti kestävää kehitystä tukevaksi, kun tutkimus toistetaan.
“Tehty selvitys on luonteeltaan pysäytyskuva eikä se vielä näytä kehitystä, mutta muutos on jäsenistössämme selvästi jo käynnissä. Yritykset ovat huomanneet, että on kannattavampaa olla kuskin paikalla kuin matkustajana. Kestävämpää liiketoimintaa on vaatimassa koko yhteiskunta kuluttajista sijoittajiin ja lainsäätäjiin saakka”, Innanen toteaa.
Kestävä kehitys ohjaa edelläkävijöitä
Useat yritykset ovat ottaneet kestävän kehityksen tavoitteet strategiseksi viitekehykseksi. UN Global Compact on kehittänyt yritysten työn tueksi SDG Ambition Business Benchmarkeja, jotka opastavat yrityksiä asettamaan kunnianhimoisia kestävää kehitystä tukevia vastuullisuustavoitteita niissä teemoissa, joissa yrityksillä on suurin vaikuttavuus.
Esimerkiksi UPM on sitoutunut varmistamaan vuosittain, että koko sen globaalissa organisaatiossa kaikille maksetaan vähintään elämiseen riittävää palkkaa (living wage). Fiskars Groupin tavoitteena on muun muassa, että ostomääräisesti sen tavara- ja palvelutoimittajista 60 prosenttia on sitoutunut tieteeseen perustuviin päästövähennyksiin vuoden 2024 loppuun mennessä, ja teknologiayhtiö Solita tavoittelee sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikilla johtamisen tasoilla.
Syksyllä 2023 UN Global Compact Suomi julkaisee verkoston jäsenyritysten toimintatapoja valottavan koosteraportin. Kaikki 18 000 Global Compactiin sitoutunutta yritystä globaalisti ja Suomen verkoston noin 200 jäsenyritystä raportoivat tänä keväänä miten ne toteuttavat vastuullisen liiketoiminnan kymmentä periaatetta, jotka liittyvät läheisesti myös kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Näin selvitys tehtiin
- Nettovaikutusanalyysin tulokset perustuvat Uprightin kehittämään koneoppimisavusteiseen laskentamalliin. Uprightin malli kokoaa tietoa yli 200 miljoonasta tieteellisestä artikkelista ja johtaa niiden perusteella yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, tiedon tuotantoon, ihmisten terveyteen ja ympäristöön.
- Yritysten positiivisten ja negatiivisten vaikutusten suhteesta muodostuu yrityksen nettovaikutusluku.
- Uprightin malli tuottaa tietoa myös yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden vaikutuksista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistämiseen tai hidastamiseen. Tämä laskenta perustuu nettovaikutusmallin tuloksiin sekä muihin tiedeperusteisiin lähteisiin, jotka mahdollistavat kunkin tuotteen ja palvelun linkittämisen kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Lisätietoja:
Lataa Finnish Business and the SDGs: Studying Impact -selvitys tästä.
Pääsihteeri Marja Innanen, UN Global Compact Suomi, puh. 050 471 7314 tai marja.innanen@globalcompact.fi
Vice president Markus Weckman, Upright, puh. 050 552 2023 tai markus.weckman@uprightproject.com (tutkimuksessa käytetystä metodologiasta)
UN Global Compactista lyhyesti:
YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 18 000 yritystä yli 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.