EU:n kestävien arvoketjujen sääntely – mitä kannattaa tietää?

Valtioneuvoston, UN Global Compact Suomen ja FIBSin yhteistilaisuudessa saat napakan käsityksen siitä, mikä on tilanne EU:n kestävien arvoketjujen sääntelyssä.

Saat tilannekuvan metsäkatoasetuksesta, hiilirajamekanismista, yritysvastuudirektiivistä, pakkotyönkieltoasetuksesta ja ekosuunnitteluasetuksesta valmistelusta vastaavilta ministeriöiltä ja vastuuviranomaiselta.

Esitysten yhteydessä voit kysyä mieltä askarruttavista asioista sääntelyn osalta ja valmistautua entistäkin paremmin tulevaan. Tämä on siis erinomainen mahdollisuus päivittää omat tiedot ajankohtaisesta kestävyyssääntelystä!

Ohjelma 

13.00–13.30 Ilmoittautuminen, kahvit
13.30 Tervetulosanat (Marja Innanen, UN Global Compact Suomi ja Kimmo Lipponen, FIBS)
13.35 EU:n kestävien arvoketjujen sääntelyn iso kuva (Kent Wilska, ulkoministeriö)
13.45 Metsäkatoasetus (Viktor Harvio, maa- ja metsätalousministeriö)
14.10 Hiilirajamekanismi (Sture Skinnar, Tulli)
14.35–14.45 Tauko
14.45 Yritysvastuudirektiivi (Sami Teräväinen, työ- ja elinkeinoministeriö)
15.10 Pakkotyönkieltoasetus (Laura Pätsi, työ- ja elinkeinoministeriö)
15.30 Ekosuunnitteluasetus (Pekka Kärpänen, työ- ja elinkeinoministeriö)
15.55 Loppusanat

Ilmoittaudu striimiin tästä.

Lisäksi paikan päälle voi vielä vapautua paikkoja, ilmoittaudu jonotuslistalle tästä.

Taustaa EU:n kestäviin arvoketjuihin liittyvästä sääntelystä:

• Metsäkadon torjuntaa koskevan EU-asetuksen tavoitteena on varmistaa, etteivät EU-markkinoille asetetut tuotteet edistä metsäkatoa tai metsien laadun heikkenemistä EU:ssa tai muualla maailmassa. Asetus edellyttää tuotteita maahantuovilta tai EU-alueelta vieviltä asianmukaista huolellisuutta metsäkadon torjunnan ja tarkan maantieteellisen alkuperän suhteen. Asetusehdotus koskee palmuöljyä, karjatuotteita, soijaa, kahvia, kaakaota, puutavaraa ja kumia sekä näistä johdettuja tuotteita kuten naudanlihaa, huonekaluja tai suklaata. Sääntelyn kohteena olevien tuotteiden listaa voidaan päivittää tarvittaessa, mikäli tiedot metsäkatoalueista muuttuvat. Asetus on astunut voimaan siirtymäajoilla 29.6.2023.
• Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism CBAM) on ilmastotoimi, jonka tarkoituksena on estää hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta EU:hun tuotaviin niin sanottuihin CBAM-tavaroihin. CBAM-tavaroita ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö. Mekanismissa EU:hun maahantuovat tahot ostavat hiilisertifikaatin, joka vastaa hiilen hintaa, joka olisi maksettu, jos tuottamiseen olisi sovellettu EU:n hiilen hinnoittelusääntöjä. Hiilirajamekanismin tuotot ohjataan EU:n budjettiin. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön siirtymäajalla 1.10.2023 alkaen. Velvoitteet koskevat kaikkia, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita.
• Yritysvastuudirektiivi asettaa suurille yrityksille ja tietyillä riskialoilla (tekstiilit, maa-, metsä- ja ruokatalous, metallit, rakennusala) toimiville pienemmille yrityksille velvoitteen tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja pysäyttää omaan ja liikekumppaneiden toimintaan liittyviä haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös vahingonkorvausvastuuelementtejä, raportointia ja suurille yrityksille velvoite tehdä suunnitelma ilmastoriskien hallitsemiseksi. Ehdotuksesta on saavutettu poliittinen sopu komission, neuvoston ja parlamentin neuvotteluissa 14.12.2023.
• Pakkotyön torjuntaa koskeva asetusehdotus kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla sekä niiden viennin EU:n markkinoilta. Pakkotyö määrittyisi ILO:n yleissopimuksen 1930 (nr:o 29) mukaisesti, eli sillä tarkoitetaan työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Asetusehdotusta ei ole rajattu kestävyysraportointisääntelyn ja yritysvastuusääntelyn tapaan, vaan kattaisi lähtökohtaisesti kaikki yritykset ja kaikki tuotteet. Tietyn prosessin päätteeksi erikseen asetettava valvova viranomainen voi todeta tuotteessa hyödynnetyn pakkotyötä. Tällöin yrityksen olisi vedettävä tuotteet pois markkinoilta ja hävitettävä ne asetuksen mukaisesti. 
• Ekosuunnitteluasetuksen tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista normi EU:n markkinoilla ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. Asetus nostaa kiertotalouden aiempaa vahvemmin energiatehokkuuden rinnalle. Ekosuunnitteluasetuksen piiriin tulisi ajan myötä kaikki tuoteryhmät (pois lukien ruoka, lääkkeet, ajoneuvot sekä tietyt muut tuoteryhmät) delegoitujen säädösten kautta. Ekosuunnitteluvaatimukset kattaisivat muun muassa energiatehokkuutta, materiaalitehokkuutta, resurssitehokkuutta, kierrätettävyyttä, korjattavuutta, kierrätysmateriaalisisältöä, sekä tuotteiden hiili- ja ympäristöjalanjälkiä ja merkintöjä. Ekosuunnitteluvaatimuksia voitaisiin jatkossa asettaa tuotteen elinkaareen kaikkiin vaiheisiin liittyen. Suunnitteilla on tuotteiden koko elinkaarta seuraava digitaalinen tuotepassi. Asetuksen vaatimukset koskisivat myös kaikkia tuontituotteita. Komissio, neuvosto ja parlamentti saavuttivat neuvottelutuloksen 4.12.2023.