Hyviä uutisia sustiksesta
11 hyvää uutista vastuullisuudesta
Hyviä uutisia sustiksesta -juttusarjan toisessa osassa perehdymme muun muassa tekoälyyn, kestävyyssääntelyyn ja talouskasvuun. Täältä tulee – kokosimme jälleen yhteen asioita, jotka ovat viime aikojen myllerryksen keskellä menneet ihan hyvin.
Luonnon ennallistaminen maksaa itsensä takaisin kasvuna ja työpaikkoina, selviää uudesta raportista
Maailmanpankin selvityksen mukaan luonnon tilaa ei ole myöhäistä parantaa – ja se voisi luoda työpaikkoja, vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa yhteiskuntien kestävyyttä.
Raportin mukaan esimerkiksi luonnonvarojen tehokkaampi käyttö voisi vähentää ilman ja veden saastumisen jopa puoleen. Useat valtiot ovat jo osoittaneet, että talous voi kasvaa ilman että ympäristö kärsii entisestään.
Lue Maailmanpankin raportista lisää täältä.
Tekoäly voi auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet
Tekoäly trendaa, eikä ihme. Se tarjoaa mahdollisuuksia ratkaista globaaleja haasteita ja parantaa ihmisten arkea ennennäkemättömällä tavalla. Samalla tekoäly herättää kysymyksiä muun muassa eettisyydestä ja yhdenvertaisuudesta.
YK:n yliopiston tuore raportti kokoaa yhteen konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä niin, että se palvelee sekä ihmisiä että planeettaa. Lue lisää täältä.
Yli 10 000 yrityksellä on nyt SBTi:n vahvistamat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
Luku on hurja, sillä vielä vuonna 2021 vasta 1000 yrityksellä koko maailmassa oli Science Based Targets -aloitteen vahvistamat tavoitteet.
SBTi on kansainvälinen aloite, josta on tullut kunnianhimoisen ilmastotyön kulmakiviä. YK:n yritysvastuualoite UN Global Compact on yksi aloitteen perustajajäsenistä.
Me tutkimme viime vuonna suomalaisyritysten edistymistä SBT-ilmastotavoitteissa. Lue selvitys täältä.
Omnibus I-sopu on saavutettu
Euroopan unionissa päästiin joulukuussa sopuun Omnibus I-lakipaketin osalta. Tällä paketilla muutetaan EU:n kestävyysraportointidirektiivin CSRD:n ja yritysvastuudirektiivin CS3D:n soveltamisalaa ja sisältöjä.
Moni on ottanut uutisen ristiriitaisesta sisällöstään huolimatta helpottuneena vastaan. Tarkoittaako tämä vihdoin loppua jatkuvalle soutamiselle ja huopaamiselle yritysvastuusääntelyssä? Linda Piirto (Lead, Supply Chains & Governance) kokosi aiheesta tärkeimmät speksit tänne.
Suomalaisyritysten kokeilut luovat hyödyllistä keskustelua ja oppeja luonnonarvomarkkinoista
Vuoden alussa vastuullisuuspiirejä on puhututtanut luonnonarvomarkkinat. Ensimmäisiä kokeiluja on jo julkaistu viime kuukausien aikana. Esimerkiksi loppuvuodesta uutisoitiin, että Kesko kompensoi Onnelan logistiikkakeskuksen rakentamisen luontovaikutuksia Hyvinkään Härkävehmaansuolla. Vuoden alussa tuli julki myös toinen hanke, jossa S-ryhmä ostaa luontoarvoja maanomistaja Finsilvalta pilottimielessä.
Luonnonarvomarkkinoissa onkin potentiaalia yrityksille, vaikka ne monia hieman arveluttavatkin. Näin kirjoittaa blogissamme ilmasto- ja luontoasiantuntijamme Heli Sihvonen.
Uusi, avoin työkalu yritysten luontojalanjäljen laskentaan...
Luontokentältä kaikuu myös muita hyviä uutisia. Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet vuoden alussa avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat arvioida luontojalanjälkeään ja tunnistaa toimenpiteitä sen pienentämiseksi.
”Kannustamme yrityksiä hyödyntämään avoimesti julkaistua tietokantaa ja luontojalanjäljen laskennan opasta sekä aloittamaan luontojalanjäljen huomiointi liiketoiminnassaan”, asiaa kommentoidaan Jyväskylän yliopiston tiedotteessa täällä.
… ja asianmukaisen huolellisuuden tarkistamiseksi
Toisesta maksuttomasta työkalusta saamme kiittää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:tä. Se julkaisi vuoden alussa asianmukaisen huolellisuuden tsekkaustyökalut (due diligence checkers)
Työkalut on tarkoitettu kaikenlaisille yrityksille, jotka haluavat arvioida, kuinka hyvin niiden toiminta vastaa OECD:n asianmukaisen huolellisuuden ohjeistusta.
Historiallinen merisopimus on astunut voimaan
Jo pari vuotta sitten 84 maan allekirjoittama maailmanlaajuinen merisopimus Biodiversity Beyond National Jurisdiction (BBNJ) Agreement, tuttavallisemmin The High Seas Treaty, on virallisesti astunut voimaan.
Tämä on historiallista. Sopimus antaa valtioille yhteiset pelisäännöt suojella merialueita, jotka eivät kuulu minkään yksittäisen maan rajojen sisälle. Parhaimmillaan sopimus on merkittävä askel merten monimuotoisuuden turvaamisessa. Lue lisää täältä.
Miljoonat lapset saavat maksuttoman kouluruoan
Yhä useampi lapsi saa nyt koulupäivän aikana maksuttoman ruoan. Viimeisten viiden vuoden aikana kouluruokaa saavien lapsien määrä on kasvanut peräti 20 prosenttia. Tämä ilouutinen selviää World Food Programmen selvityksestä.
Kouluruoka ei pelkästään ehkäise nälkää, vaan tukee lasten oppimista, terveyttä ja koulussa pysymistä.
Uusi merkittävä luontoraportti antaa toimintaehdotuksia luontokadon torjuntaan
Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin lähes 3 vuotta valmistelema Liiketoiminta ja luonto -raportti julkaistiin helmikuussa. Sen sanoma on selvä: yritysten on otettava uutta roolia luontokadon ratkaisijoina.
Raportti esittelee yrityksille ja muille toimijoille pitkän liudan toimintaehdotuksia, joihin tarttuminen nyt voi tuottaa pitkällä tähtäimellä yritykselle myös taloudellisia hyötyjä. Lue raportti täältä.
Yli 80 maata vaati fossiilisista polttoaineista luopumista Brasiliassa
Tuntuuko, että YK:n ilmastokokouksesta COP30:stä on jo ikuisuus?
Belémin ilmastokokouksessa marraskuussa yli 80 maata vaatii fossiilisista polttoaineista irtautumista. Aloite sai alkunsa aiemmasta Dubain ilmastokokouksesta, jossa sovittiin ensimmäistä kertaa fossiilisten polttoaineiden lopettamisesta. Vaatimus on rohkaiseva merkki fossiilisten polttoaineiden vastaiselle taistelulle. Aloitteessa on kuitenkin toistaiseksi vasta varsin konkretiaa.
Lue COP30-lopputulemista aiemmasta kirjoituksestamme täältä.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Tätä ennustamme: nämä tulevat olemaan yritysten vastuullisuustyön keskiössä vuonna 2026
Emme väitä, että kaikki olisi hyvin. Mutta väitämme, että kaiken keskellä on myös paljon iloja ja onnistumisia, jotka ansaitsevat kovemman äänen. UN Global Compact Suomen Hyviä uutisia sustiksesta on sarja, jossa nostamme esiin toivon pilkahduksia vastuullisuuskentältä.
UN Global Compactista lyhyesti
YK:n yritysvastuualoite UN Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 20 000 organisaatiota yli 160 maasta. UN Global Compactissa mukana olevat organisaatiot ovat sitoutuneet edistämään yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen. www.globalcompact.fi.